Tallennearvostelut
Näytetään 3116 artikkelia 3090:stä
-
Kova kuin kivi
Kova kuin kivi muistuttaa perinteistä lännenelokuvaa, mikä on Coeneilta odottamatonta.
Kimmo Hämäläinen
-
Creation
Elämäkertaelokuva keskittyy evoluutioteorian kehittäjänä tunnetun Charles Darwinin sisäisiin ristiriitoihin.
Lumi Tirronen
-
The Planet of the Future
Fantasiaelokuva on keskinkertaista huonompaa televisioscifiä.
Kimmo Ahonen
-
Somewhere
Vahvan symbolinen ja tyylittelevä, niukan vähäeleisesti kerrottu tarina isästä, tyttärestä ja tunne-elämän tyhjiöstä.
Jussi Lahtonen
-
Napapiirin sankarit
Napapiirin sankarit on toimiva kotimainen komedia rakkaudesta, ystävyydestä ja Lapista mystisenä elämänkokemuksena.
Outi Hakola
-
Twelve
Uusi muotihuume sotkee kuvioita newyorkilaisen eliittinuorison keskuudessa.
Aino Salonen
-
Kuoleman ajojahti
Vanhanajan toimintaikonien Charles Bronsonin ja Lee Marvinin näkeminen samassa elokuvassa on aina yhtä sykähdyttävää.
Juha Rosenqvist
-
Poikani, poikani mitä olet tehnyt
Tositarinasta inspiraationsa saaneessa Werner Herzogin elokuvassa Jumala puhuu papupurkista.
Jussi Lahtonen
-
Bad Day to Go Fishing
Suomalainen voimamies Jouko Ahola tähdittää visuaalisesti mehevää uruguaylaiselokuvaa.
Heidi Mikkola
-
Gun
Gun on räppäri Curtis ’50 Cent’ Jacksonin käsikirjoittama ja tuottama, ja se lienee ainoa syy miksi elokuva on tehty.
JP Jokinen
-
Blue Valentine
Tekijöidensä täydellisesti sisäistämä indie-elokuva toi Michelle Williamsille ansaitun Oscar-ehdokkuuden.
Lumi Tirronen
-
Conviction
Conviction on pienen ihmisen huikea sankaritarina, joka vakuuttaa tarinansa puolesta, mutta ei tee suurta vaikutusta elokuvana.
Riina Kesänen
-
Diamond Dogs
Diamond Dogsin tasosta kertoo paljon jo se fakta, että Dolph Lundgren on sen suurimmaksi osaksi ohjannut.
Janne Rosenqvist
-
Tucker & Dale vs Evil
Parodia hyödyntää oivaltavasti hillbillyihin, Texasin moottorisahureihin ja slasher-leffoihin liitettyä kuvastoa.
Janne Kahila
-
The Dilemma
Turhien sivujuonteiden ja tylsien komediakohtausten alle on hautautunut hyvä elokuva rehellisyydestä ja toisen tuntemisesta.
JP Jokinen
-
The Next Three Days
Viihdyttävä ja ajatuksia herättävä elokuva, jossa draama, toiminta ja trilleri yhdistyvät sujuvaksi kolminaisuudeksi.
Jussi Lahtonen
-
Mao’s Last Dancer
Tositapahtumiin perustuva draama kiinalaisesta pikkupojasta, josta tulee baletin kansainvälinen tähti ja loikkari.
Aino Salonen
-
Hugh Hefner – Playboy vai kapinallinen?
Hefnerin toiminta asetetaan hienosti amerikkalaisen asenneilmaston ja yhteiskunnassa vellovien eri aatesuuntausten sekä historian kontekstiin.
Janne Kahila
-
Vanishing on 7th Street
Tiheätunnelmainen mysteeri, jossa ihmisten enemmistö katoaa pimeän tullen. Jälleen omaleimainen työ Brad Andersonilta.
Jussi Lahtonen
-
Menestyksen tuoksu
Kömpelön epäonnistunut halpiskomedia, joka ei kerta kaikkiaan naurata.
Jussi Lahtonen
-
Hyvä sydän
Mustalla huumorilla ryyditetty elokuva kertoo surumielisen tarinan toisen ihmisen kohtaamisesta.
Tina Myllyniemi
-
Harjunpää ja pahan pappi
Lopputuloksena on miltei maanista visuaalista tykitystä, jonka mielekkyydestä, puhumattakaan omaperäisyydestä voi olla monta mieltä.
Janne Rosenqvist
-
Kirjeitä lapsuudestani
Kiusallisen naiivi ranskalaiselokuva ei toimi edes höyhenenkevyenä hömppäviihteenä.
Lumi Tirronen
-
Fillarijengi
Fillarijengin toimivuus johtuu ennen kaikkea sen arkisen tarttuvasta, vilpittömästä optimismista.
Manu Haapalainen
-
Nell
Sympaattinen tarina villistä erakkonaisesta, jonka ytimessä on Jodie Fosterin hehkeä roolisuoritus.
Jussi Lahtonen
-
Death Race 2
Turha videojatko-osa vuoden 2008 Death Race -kuolonajoille.
JP Jokinen
-
Armadillo
Tärkeä tanskalaisdokumentti kyseenalaistaa nuorten sotilaiden valmiudet ja motiivit rauhanturvaamiseen.
Lumi Tirronen
-
13
Napakan intensiivinen rikostrilleri, jossa nuorukainen tempautuu alamaailman hengenvaaralliseen vedonlyöntiin.
Jussi Lahtonen
-
Honey
Toteava elokuva ammentaa suuret tunteensa päätähti Bora Altasin suurista, tummista silmistä. Se riittää mainiosti.
Manu Haapalainen
-
Man on the Moon
Omanlaisensa performanssi ja elämänkerta Andy Kaufmanin elämästä, jossa tärkeintä ei ole totuus vaan tarina.
Jussi Lahtonen
-
Scott Pilgrim vastaan maailma
Onnistunut elokuvien, pelikulttuurin ja sarjakuvakulttuurin ristisiitos, joka tempaisee mukaansa absurdin nasevilla kohtauksillaan ja osuvalla dialogillaan.
Jussi Lahtonen
-
Prinsessa
Synkähköstä aiheestaan huolimatta valoisa ja inhimillinen elokuva onnistuu nostamaan esiin humaaneja puolia elämästä.
Janne Kahila
-
Submarino
Väkevän veljestarinan kautta Thomas Vinterberg luotaa syvälle hyvinvointiyhteiskunnan kääntöpuolen kohtaloihin.
Juha Rosenqvist
-
Lemmy
Lähes täydellisesti onnistunut muotokuva raskaan rockin suurmiehestä, Lemmystä.
Manu Haapalainen
-
Kiertue
Mathieu Amalric tunnetaan paremmin näyttelijänä, mutta hänen kolmas pitkä elokuvaohjauksensa on vakuuttava osoitus hänen kyvyistään kertoa tarinoita näyttelijäsuorituksilla.
Juho Liukkonen
-
Chloe
Trillerimäinen juoni kannattelee ranskalaiselokuvan psykologisesti epäuskottavaa uusintaversiota.
Lumi Tirronen
-
Rambo Extended Cut
Pidennetty mutta hieman vaisumpi versio Stallonen uran huippusaavutuksiiin kuuluvasta toimintaelokuvasta.
Jussi Lahtonen
-
Leaves of Grass
Leaves of Grass on pieni elokuva, jolla on suuri sydän.
Janne Kahila
-
Hengenvaarassa
Islantilaisen Baltasar Kormákurin ensimmäinen jenkkielokuva on puutteistaan huolimatta keskitasoa kiinnostavampi jännitysdraama.
Juha Rosenqvist
-
Haudattu
Haudattu on kiinnostava, loistelias ja vähäeleinen pohdinta elokuvailmaisun ja ihmisen vaikutusmahdollisuuksien rajoista.
Outi Hakola
-
Kohtaamisia
Näyttelijävetoinen episodielokuva kertoo eri-ikäisistä naisista erilaisissa elämäntilanteissa.
Lumi Tirronen
-
Red Hill
Jämäkkä uusiowestern toimii tiiviisti, ja sekä jännitys että toiminta ovat hyvässä tasapainossa.
Jussi Lahtonen
-
Moraalittomia tarinoita
Ohjaaja Borowczykin surrealistisen omanlaatuisessa tyylissä on jotain kiusaavalla tavalla kiehtovaa, vaikkei elokuva muuten puhuttelisikaan.
Juho Liukkonen
-
Dinner for Schmucks
Ranskalaisista komedioista on harvoin saatu aikaan hyvää uusioversiota Hollywoodissa. Dinner for Schmucks on tästä hyvä esimerkki vaikka ei olekaan kamalimmasta päästä.
JP Jokinen
-
Piranha 3D
Valjuksi jäävä kauhun ja komedian yhdistelmä tappajapiraijoista. Tissejä tarjolla riittävästi, kauhua ei.
Jussi Lahtonen
-
Four Lions
Four Lionsia on kirjoitettu kieli keskellä suuta ja sen mestarillisuus paljastuu katsojalle vasta vähitellen.
Juho Liukkonen
-
Jonah Hex
Klassiseen lännensarjakuvaan perustuva ja sen häpäisevä, torsoksi leikattu lännenkuvan irvikuva.
Jussi Lahtonen
-
Wall Street: Money Never Sleeps
Kasariklassikon jatko-osa ei ehkä käy talouselämän peruskurssista, mutta oppitunnista hyvinkin. Ennen kaikkea se on kuitenkin tasokasta viihdettä.
Lumi Tirronen
-
Viimeinen manaus
Viimeinen manaus ei tarjoa kauhugenreen mitään uutta, vaan se vain kierrättää jo muissa elokuvissa nähtyjä asioita, ja tekee senkin niin huonosti, että se on häpeäksi esikuvilleen.
Riina Kesänen
-
Shelter
Shelterin psykologista kauhua riittää tasaisesti alusta loppuun saakka.
Jaakko Lenni-Taattola
