The Planet of the Future kotikatsomo

Post-apokalyptisella science fictionilla on uljas perinne. Alun perin tv-elokuvaksi tehty The Planet of the Future lipuu mukaan perinteeseen, mutta mitään jälkeä se ei siihen jätä. Fantasiana se on, nimestään huolimatta, lähempänä Xena-tv-sarjaa kuin tieteiselokuvaa.

Elokuva kopioi tulevaisuuskuvansa mausteeksi estoitta Tolkien-tyyppistä fantasiakuvastoa. Tolkien-matkimista korostaa vielä se, että mukaan on saatu karski Sean Bean, ikään kuin lainana Taru Sormusten herra -trilogiasta. Tarina sijoittuu tulevaisuuden maailmaan, jossa ihmiskunta on taantunut takaisin rautakauteen. Jäljellä on enää metsässä asuvia metsästäjäheimoja. Lukutaito on lähes hävinnyt ja metsässä lymyävät zombiemutantit uhkaavat tartuttaa viimeisetkin ihmiset.

Onnistuneen tieteiselokuvan voi tehdä kengännauhabudjetilla, jos ideat ovat tarpeeksi hyviä. Etelä-Afrikassa kuvattu, monikansallisella rahoituksella tehty The Planet of the Future ei ole välttämättä aivan pienen budjetin elokuva, mutta aika kököltä se silti näyttää. Lavastuksellisesti elokuvassa on toki joitain onnistuneita asioita, kuten hyvin toteutettu rauniokaupunki. Jotain sympaattistakin tässä viidakon keskellä juoksentelussa on näinä yliviriteltyjen efektisirkusten aikana.

Kokonaisuutena elokuva muistuttaa The Outer Limitsin 1990-luvun väriversion jaksoja. The Outer Limits oli parhaimmillaan loistavaa televisioscifiä, mutta huonoimmillaan aika heikkoa sellaista. The Planet of the Future olisi sarjan jaksona sieltä kehnoimmasta päästä. Suurin ongelma lienee, etteivät elokuvantekijät oikein tiedä, tehdäkö scifiä vai fantasiaa vai seikkailuelokuvaa. Mukaan otetaan elementtejä kaikista ja tulos on aikamoinen sekametelisoppa.

Puolialastomine miehineen ja naisineen ja kömpelöine hidastuksineen elokuva muistuttaa visuaalisesti lähinnä aikuisviihdettä. Voisi kuvitella, että samoissa kulisseissa on purkitettu myös pornoversio tarinasta. Ron Jeremy sopisi hyvin kyllä tähän sakkiin.