Puhetta elämästä

Mika Kaurismäen uusimman elokuvan Yö armahtaa tapahtumapaikkana on baari, eikä mikä tahansa baari, vaan ajan henkeen sopivasti Corona-baari Helsingissä. Alkuperäinen idea oli kuvata elokuva – baarissa sekin – Dubaissa, mutta keväällä 2020 oltiinkin tilanteessa, jossa ei lennelty katsomaan kuvauspaikkoja Dubaihin. Kaurismäelle tuli mieleen, että hänen osaksi omistamansa Corona-baari on myös kiinni, joten kuvaukset päätettiin siirtää sinne.

Ne, jotka muistelevat mukavaa illanviettoa Kampin Coronassa saattavat oudoksua elokuvassa nähtävän baarin sijaintia ja epäillä jopa omaa muistiaan, mutta ei hätää, Corona-baari on todellakin muuttanut osoitetta Vallilaan. Yrittäjien ja ravintola-alan työntekijöiden ajankohtainen ahdinko heijastuu myös elokuvaan.

Juuri oli saatu muutto ja remontti tehtyä. Isot investoinnit ja sitten tuli tämä korona, sattui hyvään saumaan, Mika Kaurismäki puuskahtaa.

Mielenkiintoinen metodi

Kaurismäki vastaa paitsi elokuvan ohjauksesta myös käsikirjoituksesta, jonka hän on työstänyt yhdessä Sami Keski-Vähälän kanssa. Yö armahtaa -elokuvassa kolme miestä istuvat baarissa ja puhuvat elämästä – ja vähän kuolemastakin. Hahmot muuttuivat kuvauspaikan vaihduttua, ja hahmoja muokattiin uuteen tilanteeseen sopiviksi tiiviissä yhteistyössä näyttelijöiden kanssa.

Kaurismäki on tehnyt aiemmin saman näyttelijäkolmikon, Pertti Sveholmin, Kari Heiskasen ja Timo Torikan, kanssa elokuvat Kolme viisasta miestä (2008), joka sijoittui karaokebaariin, ja Veljekset (2011). Elokuvan tekotapa on mielenkiintoinen ja perustuu siihen, että näyttelijöillä ei ole valmiiksi kirjoitettua dialogia eikä myöskään ennakkotietoa vastanäyttelijän hahmosta tai sen kehityksestä.

Idea on, että he tapaavat baarissa, kehittävät dialogia ja joutuvat menemään sen mukaan, eli näyttelijät joutuvat improvisoimaan kaiken. Dialogit syntyvät kameran käydessä.

Kaurismäen mukaan hänellä oli käsitys, miten elokuvan tarinan saisi loppumaan. Lopullinen käsikirjoitus muotoutui kuitenkin vasta kuvaustilanteessa, jossa kuvattiin pitkiä, jopa yli puolen tunnin ottoja. Kaurismäki ohjeisti näyttelijöitä sopivissa kohdin pitämään tietty tarinalinja, ja lopuksi näyttämölle ilmestynyt nainen (Anu Sinisalo) toi tarinan kohti lopetusta.

Äijät lopettivat puhumisen ja palasivat todellisuuteen.

Outsider omasta tahdostaan

Mika Kaurismäen mittavalle uralle mahtuu niin dokumentteja kuin näytelmäelokuviakin. Jos jotain yhteen sitovaa teemaa haluaisi löytää hänen elokuvistaan, se olisi Kaurismäen mukaan tietty ulkopuolisuuden teema, outsider-mentaliteetti. Kaurismäki on suomalaiseksi ohjaajaksi poikkeuksellisen kansainvälinen ja asunut myös eri puolilla maailmaa. Tällä hetkellä Kaurismäki asuu Helsingissä ja kertoo viihtyvänsä hyvin sielläkin.

Kyllä minä maailmankansalainen olen omasta mielestäni, mutta outsider omasta valinnastani. Koti on siellä, missä sydän on.

Raha ratkaisee

Raha on usein kulttuurista ja taiteesta puhuttaessa hieman nihkeä asia, se välttämätön paha. Ja varsinkin elokuvien kohdalla on valitettavasti usein niin, että raha ratkaisee. Suomi on pieni kielialue, ja rahaa niukasti jaossa. Kaurismäki toteaakin, että hänen uusimman elokuvansa rahoitus menee omasta kukkarosta ja työryhmä teki työtä palkatta.

Rahoitus on aina isoin haaste, ei se helppoa koskaan ole. Ulkomailta voi saada vähän helpommin rahaa, ja on saanutkin. Ehkä siitä on hyötyä, että on jo nimeä jonkin verran. Mutta ei sitä automaattisesti tule, kyllä minulta on Elokuvasäätiö hylännytkin hakemuksia. Rahoitus on ehkä elokuvantekijän suurin haaste, ja siihen menee suurin energia, että saa sen kasaan.

Nuoria elokuvantekijöitä tuetaan Kaurismäen mukaan nykyään paremmin kuin ennen. Tämä johtuu osittain siitä, että elokuvanteosta on tullut halvempaa kuin filmiaikoina, jolloin nuoren elokuvantekijän ura saattoi tyssätä huonosti menestyneeseen ensimmäiseen elokuvaan.

Yö armahtaa on sen tyyppinen elokuva, että nykyään kuka tahansa voisi sen halutessaan tehdä.

Rahasta ja rahoituksesta puhuttaessa voi myös kysyä lottovoittajakysymyksen, eli mitä Mika Kaurismäki tekisi elokuvan saralla, jos raha ei olisi minkäänlainen ongelma tai este. Kaurismäki on paitsi ohjaaja ja käsikirjoittaja myös leikkaaja ja tuottaja, joten hän ymmärtää rahan asettamat raamit taiteellisille ambitioille.

Olen suuri Raymond Chandler -fani ja film noirin ystävä. Joku sellainen projekti olisi kiva tehdä Chandlerin inspiroimana.

Dialogi on tärkeää

Yö armahtaa -elokuvan ensi-illan alla Kaurismäki on juuri saanut loppuun uuden Mielensäpahoittaja-elokuvan kuvaukset, joissa hän toimi ensimmäistä kertaa elämässään pelkästään ohjaajana. Hän kertoo kehittelevänsä niin Suomessa kuin ulkomaillakin koko ajan projekteja, niitäkin jotka jäivät pandemian takia kesken. Lissabonissa on yksi projekti aktiivisessa vaiheessa ja Suomessa Kaurismäki kirjoittaa pariakin käsikirjoitusta.

Yleensä otan jonkun toisen ammattikirjoittajan siihen mukaan ja kehitellään sitä yhdessä. Koko ajan on useampi projekti kehittelyvaiheessa. Dialogi toisen kirjoittajan kanssa on minulle sopiva tapa.

Näyttelijöiden kanssa työskennellessään Kaurismäki kertoo tulleensa rohkeammaksi vuosien varrella. Uran alkuvaiheessa hän hieman pelkäsi näyttelijöitä ja pakeni kameran taakse. Nyt hän tekee näyttelijöiden kanssa tiivistä yhteistyötä, jossa siinäkin dialogin osuus on ensiarvoisen tärkeällä sijalla.

Nimenomaan myös Yö armahtaa on näyttelijäkeskeinen, enemmän näyttelijöiden kuin ohjaajan elokuva. Haluan heiltä ideoita, ei kaikkea tarvitse hyväksyä, mutta dialogi on joka tasolla tosi tärkeää.

Lue myös