Paperinmakuinen
Näyttelijänä pitkän uran tehneen Kari Väänäsen toinen ohjaus ja käsikirjoitus on kunnianhimoinen yritys muuttaa Kari Hotakaisen oivallinen romaani elokuvaksi. Väänäsen ensimmäinen ohjaus oli trilleri Vaiennut kylä (1997). Klassikossa on siirrytty komediallisempaan suuntaan.
Kirjailija Kari Hotakainen (Martti Suosalo) saa kustantajaltaan tehtäväksi kirjoittaa paljastavan omaelämäkerrallisen romaanin. Innoituksen löytääkseen kirjailija kiertelee autokauppoja. Hän törmää ansiosidonnaiseen hulttioon, Peraan (Janne Hyytiäinen). Molemmat ostavat autot kauppias Kartion (Matti Onnismaa) liikkeestä. Kolmen miehen kohtalot kietoutuvat Alfa Romeo 75 Twin Sparkin ympärille, jonka omistussuhteista tulee epäselvyyttä. Kartio saakin seurata suosikkikuuluttajansa Arvi Lindin (Arvi Lind) selostusta Hotakaisen ja Peran välisestä takaa-ajosta Hämeenlinnan moottoritiellä.
Romaanifilmatisoinnit ovat ongelmallisia. Kaikilla on romaanista omanlaisensa "elokuva" päässään, joten ohjaaja ei koskaan voi täysin toteuttaa katsojan toiveita. Klassikon kohdalla pulma korostuu, koska kirja on parhaita lukemiani. Niiden, jotka eivät ole tekstiin tutustuneet, on helpompi nauttia elokuvasta.
Kirjan kieli ei käänny sellaisenaan elokuvaan puhutuksi vaikka se Hotakaisen rikasta ja omaperäistä ilmaisua olisikin. Tuntuu, että tähän ei ole huomiota kiinnitetty. Ei käsikirjoitusta pitäisi tehdä liian yksi yhteen romaaniin verraten. Näyttelijät tankkaavat pitkiä monologeja hieman kangerrellenkin. Suosalon voice-over-kertojanäänikin on kuin suoraan paperista lukisi. Tämä voi olla tietysti tarkoituskin, mutta ei vakuuttanut.
Klassikko on televisioon tehdyn näköistä ilmaisua. Karuun suomalaisen mieheyden kriisin komedialliseen tutkielmaan se periaatteessa sopiikin, mutta ankealta se näyttää. Äänitys ei ole paras mahdollinen. Dubbauksella olisi saanut jotkut epäselvät repliikit kuulumaan paremmin.
Pertti Sveholm tekee hauskan suorituksen rattijuoppoja ihannoivana komisario Vikströminä. Suosalo on hyvä näyttelijä, mutta näinkin pienestä maasta voisi välillä löytyä joku toinen miespääosan esittäjä. Klassikossa on mustaa huumoria, mutta ei se samalla mitalla hihittelemään pistä kuin romaani.
On mielenkiintoista, että Klassikkon ensi-ilta oli 16.2. Berliinin elokuvafestivaaleilla ennen Suomen vastaavaa. Aki Kaurismäen nimi elokuvan tuotantoyhtiö Sputnikin takana ei ainakaan haitaksi Keski-Euroopassa ole. Eksoottinen autoseikkailu voi mennä siellä hyvinkin läpi.
ks. haastattelu: - Tarkkanäköistä huumoria
Toimituskunnan keskiarvo: 3 / 5 henkilöä
Seuraava:
Hannibal
Arvostelu elokuvasta Hannibal.
Edellinen: Quills - syntiset
Arvostelu elokuvasta Quills / Quills - syntiset säkeet.
Tällä viikolla
Uusimmat
- Kojootti vs. ACME ensi-ilta
- Resident Evil ensi-ilta
- Cinemaliberon elokuvia vuosina 2025–2026 – osa 2
- Hetki ennen valoa ensi-ilta
- The Rivals of Amziah King ensi-ilta
- Oasis: Don’t Look Back in Anger ensi-ilta
- The Ice Tower ensi-ilta
- Keltaiset kirjeet ensi-ilta
- Presidentin kyyditys ensi-ilta
- Cinemaliberon elokuvia vuosina 2025–2026 – osa 1
Kojootti vs. ACME ensi-ilta
Resident Evil ensi-ilta
Hetki ennen valoa ensi-ilta
The Rivals of Amziah King ensi-ilta
Cinemaliberon elokuvia vuosina 2025–2026 – osa 2