Joulutarina kotikatsomo

Suomalaiset ovat vuosien saatossa joutuneet jatkuvasti ja kärsivällisesti selittämään miksi Suomi on se ainoa oikea joulupukin kotimaa. Käsitystä pönkittämään on luotu kokonainen matkailuteollisuuden ala, joka vetää turisteja Lapin täyteen joulusesongin aikaan. Viime vuonna ensi-iltansa saanut Joulutarina on helppo nähdä tämän saman tuotantokentän populaarikulttuurisena haarana. Ja kyllä sitä joulupukin mytologiaa tällä lopputuotteella pystyykin rakentamaan, sen verran tyylikkäästä tuotteesta on kysymys.

Juha Wuolijoen ohjaama Joulutarina on sadunomainen kehityskertomus siitä, kuinka lapsena orvoksi jääneestä Nikolas-pojasta kasvaa kaikkien lapsien rakastama jouluaaton lahjojen jakaja. Historiallisena taustana on muutaman sadan vuoden takainen Pohjois-Lappi. Pienen kyläyhteisön huutolaispoika kasvaa aikuiseksi ankaraluontoisen, mutta taitavan Iisakki-puusepän oppilaana. Nikolaksella on lapsesta saakka ollut erikoinen tapa jakaa itse tekemiään lahjoja aina jouluaattona. Iisakki suhtautuu tapaan aluksi hyvin kylmäkiskoisesti, mutta ajan oloon sisukas Nikolas voittaa synkän kitupiikin sydämen puolelleen. Näin lahjojen jakamisesta tulee perinne, joka jatkuu sukupolvelta toiselle.

Aikuista Nikolasta näyttelevä Hannu-Pekka Björkman sopii rooliinsa mainiosti. Nuorena Nikolaksena nähtävä Otto Gustavsson selviää myös tehtävästään kunnialla. Sivurooleissa nähtävistä, Nikolaksen tuttavia näyttelevistä Laura Birn on myös vakuuttava. Ihan vastaavanlaisia pistesijoja ei sen sijaan saa Idols-tähti Antti Tuisku. Ylivoimaisesti loistavin osa lankeaa ankaraa Iisakkia esittävälle, kokeneelle Kari Väänäselle, jonka synkkä ja kyyninen olemus usein tasapainottaa tarinaa ja estää sitä liukumasta liian karamellimaisen tuntuiseksi. Käsikirjoittajat ovat Iisakin hahmoa luodessaan ottaneet ilmeisiä vaikutteita Charles Dickensiltä, sen verran Iisakissa on saiturimaisia piirteitä havaittavissa. Elokuva nostaa näin esiin uudelleen kysymyksen siitä, miksi me oikeastaan joulua vietämme. Joulutarinassa käsitellään hyvin seikkaperäisesti mikä on yhteisön ja yksilön rooli yhteisen hyvän tuottajana. Tympeän materialismin sijaan tarina alleviivaa lahjojen antamisen ja ottamisen takaa löytyvää kaipuuta vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta omassa rakkaassa perheessä ja lähipiirissä.

Joulutarina on luotu suomalaisissa mittapuissa varsin merkittävillä taloudellisilla panostuksilla, joissa erilaisten yhteistyökumppanien rooli on ollut vahvaa. Lopputulosta voisi kuvailla lähes innovatiiviseksi. Tekijät eivät ole kuitenkaan sortuneet tässä yhteydessä luomaan liiallisen matkailumainosmaista silopintaa. Lapin jyhkeät maisemat tarjoavat elokuvalle erinomaiset kulissit ja niitä käytetään varsin sopivalla tavalla, vaikka ajoittain joissain kohtauksissa on turvauduttu aivan turhaan kuvien jälkikäsittelyyn. Musiikki myötäilee tarinan kerrontaa suhteellisen hyvin, vaikka disneymäisen tunnelman tietoinen rakentaminen välillä vähän hymyilyttääkin. Tietyissä kohtauksissa on nähtävissä myös toiston makua, mutta onneksi yleisrakenne pysyy loppuun saakka kasassa.

Viime vuoden ylivoimaisesti katsotuin kotimainen elokuva on ehtinyt saavuttaa menestystä myös ulkomailla. Berliinin elokuvafestivaalin aikainen markkinointi onnistui hyvin ja tämän vuoden huhtikuussa Joulutarina voitti Yhdysvalloissa Sarasotan elokuvajuhlilla yleisöpalkinnon parhaana ulkomaisena elokuvana. Menestyksen siemenet näkyvät nyt julkaistussa dvd-julkaisussa, jonne on dokumenttien ja muun oheismateriaalin ohella lisätty englanniksi dubattu Christmas Story. Sen ääninäyttelijöistä mainittakoon esimerkiksi erinomaista jälkeä tekevät John Turturro ja Noah Emmerich. Suomalaisen katsojan näkökulmasta dubbausversio on tietenkin pelkkä kuriositeetti.

Joulutarina on harvinaisen omaperäinen ja laadukas koko perheen elokuva, joka puhuttelee varsin laajaa kohdeyleisöä. Joulutarina edustaa tällä hetkellä kotimaisena tuotantona alansa terävintä kärkeä. Ehkä sellainen pieni varaus on perheen pienimpien kohdalle esitettävä, että kaikki lapset eivät varmasti pidä Iisakin noitamaisesta hahmosta ja voivat kokea sen hieman pelottavana. Muuten joulupukin syntytarina tarjoaa erinomaista ja lapsiystävällistä viihdettä jouluiltojen iloksi.