Toivoa sopii, että Lomalla on todellakin Aleksi Mäkelän välityö, jota on ollut kiva duunia eteläisen auringon alla. Kaksisesta tekeleestä ei todellakaan ole kyse. Tarina on melkoista höttöä, mutta kyllä tällaistakin pumpulia katsoo turpiinoton sijaan. Häjyistä tuttu parivaljakko on taas liikenteessä. Juha Veijonen on blondannut päänsä, kun taas Samuli Edelmann on mustannut. Siinä se hauskin anti tästä veijarikomedian yritelmästä sitten onkin. Vaikka onhan elokuvalla toki opetuksensa: jos mielit etelän biitseille, jätä nalkuttava vaimo ja risaavat kakarat koto-Suomeen, jotta pääset puikottamaan ilman turhaa säätämistä tummia etelän viettelyksiä.

Lomalla - © 2000 Solar FilmsTarina alkaa jalokivipuljun lavastetusta ryöstöstä, joka päättyy huijausten ketjuun. Ihan buenon johdannon jälkeen kelataan vuosissa eteenpäin. Ryöstöön osallistunut ja naiskumppaninsa virolaisen Siirin (Kärt Tomingas) pettämä Jussi (Juha Veijonen) on hammaslääkäri, joka on lähdössä lomalle perheensä kanssa. Mutta kuinkas ollakaan... Mallorcalla Jussi törmää Siiriin ja samalla vanhat kaunat ja lemmentouhut puhkeavat kukkaan. Veijonen on kieltämättä mainio kaksinaamaisena aviomiehenä, joka yrittää penätä takaisin saataviaan tumman tuliselta entiseltä rikoskumppaniltaan poiketen siinä sivussa pukillakin. Luonnollisesti sompailu vaimon, lasten ja tumman lihan välillä on hankalaa. Mutta ei vaimo ole jussiaan parempi. Edelmannin läpikävelemä hurmuriheikki saa huomiotta jätetyn vaimon pauloihinsa ja kohta vaihdetaan jo kuumia suudelmia rantahiekan hiertäessä varpaiden välejä.

Lomalla - © 2000 Solar FilmsElokuvan järkyttävimmät puutteet ovat luokattomassa käsikirjoituksessa, joka on tolkuton rytmittömyydessä ja henkilökuvien rakentamisessa. Suurin osa elokuvasta on päätöntä jahkailua eikä lomafarssi saa missään vaiheessa kunnon draivia alleen. Mahtaako Mäkelä edes tosissaan yrittänyt saada ryhtiä parisuhdeproblematiikkaa, rikoskomediaa ja neloisdraamaa siekailematta sekoittavaan skenaarioon. Elokuvan olisi pitänyt hengissä hengästyttävä tahti, jolla tapahtumia ja tilanteita olisi vyörytetty katsojan eteen farssin parhaan perinteen mukaan. Nyt jonnin joutava tyhjänkäynti vesittää sinänsä huvittavan antisankarin sekavaa hortoilua velvollisuuden ja kiusauksen rajamaastossa. Orastavatkin farssin poikaset hukkuvat turhaan kuvilla liplatteluun. Se on harmi, sillä elokuvan näyttelijäkaartissa kun ei ole mitään vikaa.

* *
Arvostelukäytännöt

Toimituskunnan keskiarvo: 2 / 3 henkilöä