Se on aina ilahduttavaa nähdä, että vanhat tekijät jaksavat tuottaa erinomaisia elokuvia vuosi vuoden jälkeen. Scorsese ei petä Bringing Out the Deadillaan, vaikka elokuva onkin tavallaan eräänlainen kollaasi ohjaajan aiemmista New Yorkin katujen karuutta luotaavista mestariteoksista eikä kuulu aivan terävimpään kärkeen. Urbaani betonihelvetti piirtyy kuitenkin vimmaisen hysteerisin vedoin. On kuin katsoisi melkein parituntista sairaskohtausta, joka lietsoo hysteriaa ja paniikkia. Bringing Out the Deadin hullussa maailmassa kaikki tuntuu tyylitellyltä painajaisunelta ja silti hyvin todelliselta. Scorsesella on ollut elokuvan teossa mukana tutut yhteistyökumppanit, Paul Schrader ja Thelma Shoonmaker, joiden kanssa hän on ennenkin tehnyt elämää suurempaa.
Hell’s Kitchen ei ole kiva paikka ihmiselle eikä varsinkaan ambulanssimiehelle. Nicolas Cage on pääroolissa viinalla ja kofeiinilla kyllästetyllä ruokavaliolla voimaa hakeva, loppuun palanut ambulanssikuski Frank Pierce. Hänen arkensa on eläviä ja kuolleita, haamuja ja huuruja sekä lähinnä mielisairaalan suljetulle kuuluvia työkavereita, joiden takuurooleissa irrottelevat John Goodman, Ving Rhames ja Tom Sizemore koko sydämestään. Näiden ambulanssikyytiin en todellakaan lähtisi - kuin ehkä juuri kuolleena. Värväyselokuvana Bringing Out the Dead tuskin toimii.
Frank Pierce kerjää ja suorastaan vaatii jatkuvasti eroa esimieheltään, mutta tämä ei sitä myönnä. Ikään kuin Frank olisi ikuisesti tuomittu kuljettamaan kuolleita enkelittömässä kaupungissa. Bringing Out the Dead on hypnoottinen läpiluotaus yksilön henkisestä pysähtyneisyydestä kurjuuteen pysähtyneessä maailmassa. Tähän taudinkuvaan ei päästä käsiksi, koska se on ihmismielessä. Mitä ihminen voi edes ajatella, kun hän tietää hävinneensä ja kun hän joka päivä koskee kuolemaa eikä koskaan näe siinä mitään ylimaailmallista tai vapauttavaa, vaan menetetyn elämän, menetetyt mahdollisuudet.
Makaaberista huumoristaan huolimatta Bringing Out the Dead on raskasta katsottavaa jo pelkästään sisältönsä puolesta. Se on riuhtova ja epämiellyttävä, mutta niin ehdottoman tinkimätön, että pahaa ja hyvää tekee yhtä aikaa. Varsinaista juonta ei ole, kuten ei ambulanssimiesten työrupeamassakaan. Vain limboamista ja siirtymistä kauhun hetkestä toiseen, turtumista, hidasta kuolemaa. Elokuva on herkullisen räikeä kontrasti esimerkiksi Teho-osaston tapaisille "oikean" elämän sairaalasarjoille. Elokuvan lääkäreillä, sairaanhoitajilla ja ambulanssimiehillä ei ole sen suurempaa vakaumusta työssään. Ehkä joskus on ollut, mutta kukaan heistä ei enää sitä muista. He vain tekevät työtään illasta toiseen yrittäen konemaisesti kukin mitenkin selviytyen pelastaa jo unohdettuja ihmishenkiä.
Toimituskunnan keskiarvo: 3,3 / 3 henkilöä
Seuraava:
10 Things I Hate About You
Arvostelu elokuvasta 10 Things I Hate About You.
Edellinen: Terapian tarpeessa
Arvostelu elokuvasta Analyze This / Terapian tarpeessa.
Tällä viikolla
Uusimmat
- Parthenope – Napolin kauneus ensi-ilta
- Aleksi Mäkelä ja Häjyt 2 haastattelu
- Häjyt 2 ensi-ilta
- The Gorge dvd
- Risto Räppääjä ja kaksoisolento ensi-ilta
- A Complete Unknown ensi-ilta
- Pyhän temppeliviikunan siemen ensi-ilta
- Film-O-Holic supistaa toimintaansa
- Onnen asiamies ensi-ilta
- Isoäidin miljoonat ensi-ilta