Pastori maissipellossa

Kuudennen aistin (1999) ja Särkymättömän (2000) ohjaaja ja käsikirjoittaja M. Night Shyamalan jatkaa uusimmassa tuotoksessaan myös mystisillä linjoilla. Entinen pastori Graham Hess (Mel Gibson) asuu maatilalla lastensa Morganin (Rory Culkin) ja Bon (Abigail Breslin) sekä veljensä Merrillin (Joaquin Phoenix) kera. Grahamin viljapeltoon ilmestyneet oudot ympyrät herättävät epäilyksiä ufoista. Grahamin täytyy alkaa tulkita merkkejä ja selvittää ufoepäilyjen todenperäisyyttä.

© 2002 Touchstone PicturesSigns on yhdistelmä science fictionia, kauhua ja tavallaan myös dekkaria. Avaruusolentojen todenperäisyyttä epäillään koko elokuvan ajan. Katsoja on kahden vaiheilla: ovatko ufomiehet syyllisiä ympyröihin vai onko kaikki ihmisten tekemää huijausta? Samalla elokuva on yhdistelmä "vakavaa" ja parodista kauhua/science fictionia. Mielenkiinto ja epäilys huijauksesta pysyy ihan hyvin yllä koko elokuvan ajan.

Katsojalle annetaan erilaisia vihjeitä joista voi vetää omat johtopäätöksensä. Tavallaan Signs myös pohdiskelee elokuvan luonnetta illuusioon perustuvana taidemuotona, joka näyttää meille merkkejä, joista muodostamme "totuuksia". Kaikille totuus ei ole samanlainen. Osa katsojista voi alkaa epäillä illuusiota ja Signs antaa siihen eväitä. Tytär Bo kysyy Grahamilta onko tämäkin hänen unessaan.

© 2002 Touchstone PicturesMel Gibson on epätasainen. Hauskoista kohtauksista hän suoriutuu ihan hyvin ja on tietenkin erittäin karismaattinen kasvo edelleen. Traagisemmissa pätkissä hänen naamanvääntelynsä ei aina vakuuta. Lapsinäyttelijät Culkin ja Breslin ovat hyviä ja jotenkin persoonallisen näköisiä, eivät ihan perusnättejä herranterttuja. Breslinin pikku-Bo on silti tai siitä syystä hellyttävä. Shyamalan itse tekee pienen sivuosan.

Musiikki on suorastaan ultrastereotyyppistä kauhuelokuvien viulusektion riitasointuja. Ehkä sekin palvelee parodisena elementtinä elokuvassa. Tai säveltäjä ei vain ole keksinyt mitään omaperäistä. Puvustus, lavastus, kuvaus ja valaistus ovat hyvin "aidon" ja "arkisen" oloisia, mikä myös tuo ufoiluun oman ristiriitaisen elementtinsä.

M. Night Shyamalan on yhdistellyt monenlaisista aineksista kohtuullisen hyvin koossapysyvän elokuvan. Signs on perus-scifiin tai kauhuun verrattuna mielenkiintoinen, ja osoittaa ettei nykyaikanakaan ole pakko tuhlata tähtitieteellisiä summia saadakseen aikaan yliluonnollisen illuusion.

* * *
Arvostelukäytännöt

Toimituskunnan keskiarvo:2,6 /10 henkilöä