Absurdia arkea
Räkä ja Roiskis ovat Juice Leskisen 1990-luvulla kirjoittamien lastenkirjojen päähenkilöt. Nyt veljekset nähdään myös valkokankaalla. Absurdia huumoria ja sanaleikkejä pursuava uutuuselokuva on ohjaaja Teemu Nikin aluevaltaus uuden ikäluokan pariin. Räkä ja Roiskis on suunnattu nuoremmalle katsojakunnalle kuin suositut nuortensarjat #lovemilla (2013–2014) ja Sekaisin (2016–2021), mutta yhdistävänä tekijänä ovat Nikin huumori ja tyylitelty visuaalinen maailma.
Veljekset Räkä ja Roiskis (Hugo Komaro, Urho Kuokkanen) vierailevat talvilomallaan mummin (Marja Packalén) luona Suuvedellä. Jokin on kuitenkin vialla pikkukaupungissa. Naapurikunnan taivaalta tipahtelee kummallisia asioita, ihmiset hymyilevät suut säihkyen ja outo reikävaras piinaan pikkukaupunkia vieden mennessään linnunpönttöjen lentoaukot, avaimenreiät ja jopa avannot. Veljekset joutuvat yhdistämään voimansa, jotta oudot tapahtumat ratkeavat.
Nikki on luonut Räkä ja Roiskis -elokuvaan onnistuneesti omanlaisen maailmansa, joka on ajasta ja yleisistä konventioista irrallaan. Puvustuksessa ja lavastuksessa on kotoisen retro ote ja kuvat ovat täynnä absurdia huumoria, kuten mummilan jokaisesta nurkasta pursuavat pullat tai hammaslääkärin ihmeelliset keksinnöt. Se kuuluukin lastenelokuvien kohdalla siihen onnistuneeseen kastiin, joka pystyy ylläpitämään omaa maailmaansa, jossa yllättävät esineet ja tapahtumat ovat osa perusarkea. Siinä se muistuttaa esimerkiksi oivallista Kanelia kainaloon, Tatu ja Patu! (2016) -elokuvaa, jossa arjen keskellä kukkivat yllätykset.
Räkä ja Roiskis onnistuu käsikirjoituksellaan tuomaan sanaleikit ja suomen kielen moniselitteisyyden osaksi tarinaansa ja huumoriaan. Sen vitseissä on iloisen anarkistinen ote ja mukana on myös aimo annos naapurikateutta, pieruhuumoria unohtamatta. Nuoret näyttelijät onnistuvat hienosti ja elokuva on pakattu täyteen tuttuja kasvoja. Elokuva on genretietoinen ja tyylittelyssään onnistunut. Se päästää sivuosissa olevat näyttelijänsä irrottelemaan, mutta elokuva ei kallistu missään vaiheessa ylinäyttelyn puolelle vaan pitää kiinni valitsemastaan tyylistä.
Räkä ja Roiskis on liikkeellä iloisen raikkaalla otteella. Elokuvan outous on sen ylpeyden aihe, eikä sitä ole lähdetty silottelemaan pois. Se muistuttaa, että elämä on tarkoitettu elämiseen ja siitä nauttimiseen. Kaiken ei tarvitse olla suunniteltua, tahdikasta ja siistiä. Räkä ja Roiskis ei puhu katsojilleen selittävään sävyyn, vaan kohtaa heidät tasavertaisina.
Toimituskunnan keskiarvo: 4 / 3 henkilöä
Seuraava:
Myrskyluodon Maija
Tiina Lymin ohjaama tulkinta rakastetusta klassikosta on näkökulmaltaan virkistävä ja omilla jaloillaan seisova itsenäinen teos.
Edellinen: Stockholm Bloodbath
Stockholm Bloodbath on ylipitkä tyylilajien sekamelska.