Puhu hänelle valkokangas

Espanjalaisen Pedro Almodovárin uusi elokuva Puhu hänelle jättää positiivisella tavalla hiljaiseksi. Vähään aikaan ei tee mieli sanoa mitään, ei osaa sanoa mitään. Elokuva kertoo Marcosta (Darío Grandinetti), jonka naisystävä Lydia (Rosario Flores) jää koomaan härkätaisteluonnettomuuden jälkeen. Marco on herkkä journalisti, joka itkee mm. tappaessaan naisia uhkaavia käärmeitä. Sairaalassa Marco tutustuu Benignoon ( Javier Cámara), hiukan yksinkertaiseen miessairaanhoitajaan, joka on omistautunut jo neljä vuotta koomassa olleen nuoren tanssijattaren hoitamiseen. Benigno tekee Alicialle (Leonor Watling) säännöllisiä kauneushoitoja, leikkaa hiuksia, ja hieroo tiedotonta naista kuin nukkevaimoa. Benigno myös lörpöttelee Alicialle kuin tämä olisi "hereillä". Marcosta Benignon touhu menee välillä liiankin pitkälle. Elokuvan jännite perustuukin näiden kahden miehen, Marcon ja Benignon, erilaisille tavoille toimia kyseisessä tilanteessa.

On tavallaan hyvin loogista, että Almodovár on tehnyt elokuvan naisista, jotka eivät pysty kommunikoimaan ulkomaailman kanssa. Tavallisestihan Almodovárilla on totuttu näkemään hyvin värikkäitä naishahmoja ja toisaalta teatraalisesti naista esittäviä transvestiitteja. Uusi elokuva on siitä poikkeuksellinen, että siinä naisten toiminta on vähissä härkätaistelijattaren uhmakasta esitystä lukuun ottamatta. Elokuvaa ideoidessaan Almodovár tuntuukin kysyneen itseltään: "Entä jos elokuvani naiset eivät puhuisi tai liikkuisi - entä jos he olisivat koomassa? Mitä miehet tekisivät? Mitä miehet sanoisivat?" Kun nainen hiljenee, mies hämmentyy tai helpottuu: riippuu kyseisestä miehestä ja vaienneesta naisesta.

Elokuva käsittelee pitkälti kommunikaation ongelmaa: Benigno on sitä mieltä, että hänellä ja Alicialla menee hyvin, paremmin kuin monilla aviopareilla, vaikka Alicia on koomassa eikä juuri tunne Benignoa. Ystävästään huolestunut Marco koettaakin saada Benignon ymmärtämään, ettei Alicia pysty tahdottomassa tilassaan todella olemaan suhteessa keneenkään. Tarvitaan vastavuoroisuutta ja dialogia, eivätkä kaikki ihmiset ole valmiita antautumaan sille mahdollisuudelle, että toinen osapuoli katkaisisi heidän monologinsa omilla näkökulmillaan tai tahdonilmauksillaan. Tällaiselle ihmiselle kaukorakkaus tai tahdoton nukke on hyödyllinen kohde, johon omia tunteita ja kuvitelmia voi heijastaa ilman, että tarvitsisi kohdata toisen ihmisen todellisuutta eli sitä, ettei toinen ihminen koskaan täysin vastaa kuvitelmia. Benignolle Alicia on ihanteellinen mielikuvitusvaimo.

Tunnelma on kauttaaltaan melankolinen ja täynnä kaipausta, mutta se ei silti ole varsinaisesti itkettävä. Kuten Almodovárilla yleensä, elokuvan musiikkivalinnat ovat hyvin tunteellisia ja kauniita. Elokuvassa onkin joitakin erittäin herkkiä hetkiä. Erityisesti Darío Grandinettin esittämä Marco itkee useaan otteeseen liikutuksesta tai kaipauksesta. Jo aivan alussa hän itkee rujossa tanssiesityksessä nimeltä Café Müller, jossa kaksi kurttuista naista liikkuu hiukset hapsottaen ja holtittoman tuntuisesti yöpaidoissaan. Yksi Almodovárin ihastuttavimpia piirteitä onkin hänen suuri esteettinen sydämensä: hän uskaltaa nähdä kauneutta epäsäännöllisissä, vanhoissa tai persoonallisen näköisissä ihmishahmoissa, joita jotkut ihmiset pitäisivät jopa liian groteskeina näytettäväksi. Hänen kauneuskäsityksensä onkin harvinaisen humaani verrattuna vaikkapa Hollywoodin naurettavan ahtaaseen ideaalimuottiin. Sivuosassa nähtävä lintumainen Geraldine Chaplin on aivan upea Alician tanssinopettajana.

Puhu hänelle ei ole ainoastaan melankolinen, vaan siinä on myös aika hilpeitä ja absurdejakin hetkiä. Elokuvan huumori muistuttaa välähdyksellisyydessään sateista hautajaispäivää, kun naama turvonneena itkevälle ihmiselle tulee yllättäen mieleen jokin huvittava juttu, tai tapahtuu jotakin niin sopimattoman hilpeää, että on pakko hymyillä ikään kuin varkain tai vahingossa. Elokuvaan sisältyy myös todella huvittava mykkäelokuvajakso, joka voisi periaatteessa olla jostakin Woody Allenin 1970-luvun seksipilailusta. Siinä miniatyyriksi kutistunut mies tutkimusmatkailee tohkeissaan nukkuvan naisen vartalolla, mikä aiheuttaa naisessa valtavan nautinnollisia väristyksiä. En tietenkään paljasta, mitä mies keksii tehdä - te luonnollisesti tiedätte sen jo.