Ruusut, tulipunaiset

Amerikkalaisen lähiöidyllin romahtaminen ja onnellisen perhekulissin murtuminen ovat aika ajoin saattaneet valkokankaille mielenkiintoisen kriittisiä ja ironisia elokuvia. Ang Leen muutaman vuoden takainen Jäämyrsky ruoski hillitysti amerikkalaisen perusonnen ja unelman turhauttamia takamuksia kolein tunnelmin. David Fincher taasen Fight Clubissaan terapioi yhteiskunnan materiahyveen palvontaan kasvattamia ihmisiä paljain nyrkein. Perhepahoinvoinnin traumaattisia seurauksia yhteiskunnassa tarvinnee tuskin todistella kovinkaan paljoa. Kulissien romahtamisen myötä tukahdutetut ajatukset ja tunteet konkretisoituvat primitiivisiksi raivon, väkivallan, pettämisen ja seksuaalisten mielihalujen reaktioiksi.

Kun elokuva on Internet Movie Databasen kaikkien aikojen top 250 -listalla toisena jättäen taakseen kaikki elokuvahistorian suurimmat klassikot, suhtautumista näkemäänsä on pakko miettiä tarkoin. American Beauty on erinomainen elokuva, mutta se ei ole mikään mestariteos elokuvataiteen syvimmässä merkityksessä. Tällöin suosion ja arvostuksen taustalta on löydyttävä jotain muuta, kuten elokuvan tematiikka. American Beauty ei ole ensimmäinen perinteisille arvoille keskisormea heilutteleva elokuva, mutta kummastusta herättää se, että elokuva on Hollywoodin suurimman unelmanvaalijakoneiston, Spielbergin DreamWorksin, tekele. Tähtilipun hurmahengessä voidaan siis reilusti myös haistattaa vittua.

American Woman

American Beauty - © 1999 DreamWorksNykyajan miehestä on tasa-arvon ja vahvan naisajattelun painostuksesta tullut kotona hyssyttelevä ja mielistelevä ryhdittömän tahdoton runkkaava raukka, joka ei osaa valvoa etujaan saati pitää puoliaan edes työssään. Tahdottomuus on ajanut miehen maaniseen turhautuneisuuteen, jossa millään ei ole enää mitään väliä. Kevin Spaceyn tulkitsemalla 42-vuotiaalla Lester Burnhamilla ei ole mitään väliä. Oikeastaan kukaan ei välitä hänestä, koska hän on kaikkien silmissä luuseri. Lester on kuten me kaikki, miehet, kunnes hän kohtaa teini-ikäisen tyttärensä kaverin, Angelan, sen oikean Amerikan naisen, kauniin ja itseriittoisen.

Lester herää parinkymmenen vuoden koomastaan ja huomaa itsessään vielä mahdollisuuden elämään. Kaikki saavat haistaa Lesterin mielestä pitkät työpaikkaa ja vaimoa myöden, sillä hän haluaa olla nuori ja näyttää seksikkäältä Angelan silmissä. Naapurin pojalta ostetaan ruohoa ja lauletaan The Guess Whon American Womania. 70-luvun alussahan kaikki oli vielä hyvin.

All Right Now

American Beauty - © 1999 DreamWorksTeatteritaivaalta elokuvia ohjaamaan laskeutuneen Sam Mendesin työjälki valkokankaalle on vakuuttavaa. Ohjaajan teatteritausta näkyy vahvoissa roolisuorituksissa, joissa Spaceyn lisäksi loistavat Annette Bening sekä nuoret tähdet Thora Birch, Wes Bentley ja Mena Suvari. Tarinan keskittyessä keski-ikäistyvän avio-onnen hautaaman ahdistuksen ja turhautuneisuuden sivaltamiseen eivät teini-ikäisten kieroista perhekulisseista avautuvat identiteettiongelmat jää kuitenkaan paitsioon. Alan Ballin, jonka ensimmäisestä tuotantoon asti yltäneestä käsikirjoituksesta on kysymys, kirjoittamassa tarinassa unelmaonnen krapulassa kiusauksista tulee vastustamattomia. Tulenpunaisista ruusuista symbolisoituu saavuttamattomien himojen vertauskuva. Saavuttaminen on taas jokaisesta itsestään kiinni.

Onko saavuttaminen uhoa, pilven vetoa ja punttien nostelua vai seksin janoa ihailemansa kollegan kanssa vai egonsa pönkittämistä teeskentelemällä olevansa jotain muuta kuin on vai tirkistelyä ja oman olemassaolonsa todellisuuspakoa? Joka tapauksessa Kevin Spacey saavuttaa Lesterinä jotain sellaista, jonka luulisi olevan pystien pokkaamisen arvoista.

American Beauty - © 1999 DreamWorksVoiko elokuva, jossa Kevin Spacey polttaa pilveä puntteja nostellessaan ja kuuntelee samalla Freen All Right Now’ta, olla huono elokuva. Ei helvetissä, vaikka mikään ei olekaan hyvin tässä ja nyt.

* * * * *
Arvostelukäytännöt

Toimituskunnan keskiarvo: 3,6 / 8 henkilöä