Faktat kunnossa

Monet naiset menettivät henkensä Ahvenanmaan noitavainoissa 1600-luvulla. Tapahtumat ovat kiehtoneet ohjaaja Saara Cantellia jo pitkän aikaa. Tulen morsian -elokuvaa edelsi useiden vuosien taustatyö.

Siitä on 12 vuotta, kun sain ajatuksen, että voisin sijoittaa elokuvan juuri Ahvenanmaalle 1600-luvulle. En valitettavasti muista, missä törmäsin Ahvenanmaan noitavainoihin ensimmäisen kerran. Se tuli jonkun muun asian yhteydessä. Kiinnostuin, koska en ollut koskaan kuullut asiasta, mutta silti meidän omasta historiastamme löytyy tällainen aika hurja tarina. Se sopi niihin teemoihin ja tarinan ituun, jota halusin käsitellä, ja lähdimme siitä sitten yhdessä Leena Virtasen kanssa kehittelemään aihetta.

Virtasen kanssa tehdystä taustatyöstä muodostui lopulta niin perusteellinen, että Leena Virtanen kirjoitti niiden pohjalta faktakirjan Noitanaisen älä anna elää – tosikertomus noitavainosta Suomessa 1666–1671, joka ilmestyi WSOY:n kustantamana vuonna 2013.

Historialliset puitteet, moderni kulma

Ohjaaja Mika Kaurismäki sanoi Tyttökuninkaan ilmestyessä Film-O-Holicin haastattelussa, että Suomesta puuttuu historiallisen draaman tekemisen perinne. Tämä vaikutti myös Cantellin elokuvaan.

­­­­Käytännössä tämä näkyy siinä, että rekvisiittaa ja lavastusta joutuu rakentamaan itse tai hakemaan muualta, kuten Prahasta. Lisäksi Ylestä on kadonnut puvustus- ja rekvisiittapalvelut. Jokainen joutuu lähtemään tyhjästä luomaan sitä maailmaa verrattuna maihin, joissa tehdään enemmän epookkia.

Elokuvassa historiallinen konteksti luo vastakkainasettelua miesten ja naisten välille. Vaikka suurin osa Suomessa noitavainoissa tuomituista oli miehiä, elokuvan kuvaamissa Ahvenanmaan vainoissa tuomittiin pelkkiä naisia. Kirkkoherra saa raiskata neitsyitä, kun taas tavallinen palvelustyttö joutuu peittelemään epäterveinä pidettyjä himojaan.

Meidän päähenkilömme Anna on todellisiin esikuviin pohjaava fiktiivinen hahmo, joka on yhteisössään sanavalmiimpi, rohkeampi ja rajoja rikkovampi kuin mitä silloin pidettiin sopivana. Asetelma lähtee historiallisesta faktasta, minkälainen maailma oli ja mitkä olivat ne rajat miehellä ja naisella.

Ahvenanmaan noitavainot olivat Suomen alueella poikkeuksellisia, koska niissä käytettiin kidutusta, jolla naiset saatiin tunnustamaan syyllisyytensä. Ahvenanmaan tapahtumat ovat meillä onneksi poikkeuksellisia, mutta ne tarjosivat puitteet käsitellä niitä teemoja, joita halusin. Ihmisistä paljastuu monenlaisia piirteitä, kun he joutuvat sellaisiin ääritilanteisiin.

Ajan tiede vastaan kansanperinne

Tulen morsian on pohjimmiltaan kasvutarina. Päähenkilö Anna on elokuvan aktiivinen toimija, joka ei tule vietellyksi vaan viettelee. Hänen seksuaalinen heräämisensä tapahtuu samaan aikaan noitavainojen alkaessa.

Luonnonvoimat ovat todella vahvasti läsnä yksinäisellä saarella ja ajattelimme, että meidän päähenkilömmekin täytyy olla yksi niistä luonnonvoimista. Seksuaalinen herääminen on valtava voima, jota monissa yhteiskunnissa on ollut vaikea hyväksyä ja käsitellä varsinkin naisten kohdalla. Sitä on haluttu pistää aisoihin.

Arkipäivän taiat ja uskomushoidot ovat mukana tarinassa lähinnä Annan kasvattiäidin Valpurin kautta. Hän on kylän parantaja ja kätilö, jonka menetelmät ja opetukset törmäävät yhteen kristinuskon opetuksien kanssa. Kansanperinne joutuu kohtaamaan aikansa noitateoriat, jotka olivat keskiajalla vakavaa kirjoihin perustuvaa oppia, sekä silloisen lääketieteeseen, jonka arvellaan tappaneen enemmän potilaita kuin parantaneen.

Cantellille tärkeintä oli käsitellä Ahvenanmaan noitavainojen kautta syyllisyyttä ja sovitusta. Noitavaino-kehys tarjosi käsittelylle äärimmäiset puitteet. Hän pitää elokuvansa teemoja myös ajankohtaisina.

Toivoisin katsojien peilaavan elokuvan kautta, että mitkä ovat meidän aikamme noitavainoja ja mitä yhtäläisyyksiä menneellä ja nykyisyydellä on. Ja varsinkin jos tulee ajatus, ettei tällaista voisi tapahtua, niin silloin pitää pysähtyä ja miettiä, että onko se todella niin.

Lue myös