Traagisia ihmiskohtaloita, vahva päähenkilö

Pekka Lehto on tehnyt elokuvia liki kolmekymmentä vuotta. Hän on ohjannut aikaisemmin esimerkiksi Real McCoyn, Tango Kabareen ja Kaivon. Nyt Lehto teki ensimmäisen nuorisoelokuvansa. Game Overissa maailmaa katsotaan nuoren narsistin näkökulmasta. Elokuva on Lehdon mukaan myös ajankuva Suomesta.

– "Eikä pelkästään Suomesta, vaan tästä markkinatalousmaailmasta, missä nuorilta edellytetään menestystä mahdollisimman aikaisin, mahdollisimman nuorina, mahdollisimman nopealla tavalla. Ei uurastamalla, ei työtä tehden, vaan jollain nerokkaalla suunnitelmalla, jolla pitää rikastua ja tulla huomatuksi."

Kansainvälisyys ja aluepolitiikka

Game Overin tuotannossa on kansainvälinen tunnelma. Studiokohtaukset on kuvattu Ruotsissa, Trollhättanissa ja Suomessa elokuvaa tehtiin Villilässä. Alueellinen rahoituspolitiikka on vaikuttamassa kuvauspaikkojen valintaan.

– "On tietysti hyvin kallis tapa viedä neljäkymmentä ihmistä Trollhättaniin tai Nakkilaan ja sen kautta saada rahoitusta. Se on hyvin tarkan markan paikka itse kunkin laskea…"

Lehdolla on paljon kansainvälisiä kontakteja. Elokuvassa on Ruotsi–Suomi-yhteistyön lisäksi mukana henkilökuntaa Englannista, jossa ohjaaja on asunut viisi vuotta. Kansainvälisyys näkyy ehkä myös elokuvan laadussa ja tuottamistavassa, tuumii Lehto.

– "Englantilaisia kiinnosti se eritoten, että he saivat lukea käsikirjoituksen ja heillä sai olla mielipiteitä ja ehdotuksia. Isoissa kansainvälisissä tuotannoissahan mielipiteet ja ehdotukset on rajattu aika harvoille."

Haasteena kieli

Lehto toivoo, että suomalainen elokuva löytäisi kansainvälisempiä kanavia. Se on ainoa tie, joka vie elokuvaa eteenpäin ja laajemmalle yleisölle. Kova haaste kaikille tekijöille on suomen kieli. Jos lisää rahoitusta tai askelkin eteenpäin vielä halutaan, on kieltä vaihdettava.

– "Varmaan ihan lähivuosina tullaan näkemään suomalaisia elokuvatuotantoja, jotka on suoraan kansainvälisille markkinoille tarkoitettu, joiden kieli on englanti ja joissa on englantilaisia näyttelijöitä."

Lehtoa itseään kiinnostaa enemmän Venäjä. Elokuvateatterilevitys on kunnossa ja sadanviidenkymmenen miljoonan ihmisen markkina-alue on iso ja naapurissa.

– "Suomella ja Venäjällä on historiallisesti yhteisiä kokemuksia hyvässä ja pahassa. Niistä varmaan joku taitava, lahjakas elokuvantekijä vois saada tiettyjä hyviä aiheita. --- Se on melkein niin kuin Amerikka meille!"

Sankarin karisma

Game Overissa, kuten muissakin elokuvissaan, Lehto on pyrkinyt sisältöön, laatuun ja visuaalisesti erityiseen näköisyyteen. Traagiset ihmiskohtalot ja vahva päähenkilö ovat kaikille hänen elokuvilleen yhteisiä piirteitä. Karismaattiset sankarit kiinnostavat:

– "Suomessa on paljon kollektiivista sankaruutta aina Tuntemattomasta sotilaasta eteenpäin. Minä näen elokuvan taas niin, että se on päähenkilön vetämää toimintaa. Päähenkilön kautta katsotaan tilanteita. Päähenkilö on se, joka toimii, jolle sattuu ja joka muuttuu, joka ei ole elokuvan lopussa sama henkilö kuin elokuvan ja tarinan alussa."

Lehto innostuu puhumaan pitkään Game Overin tematiikasta. Elokuva on "positiivisesti kylmäävä". Valkokankaalla ei kyynelehditä, mutta katsojalle voi herätä emotionaalinen kokemus. Ihmiset toimivat kohtalonomaisesti. Elämänarvojen ja toimintamallien välittyminen ovat tärkeitä kysymyksiä.

– "Lapsethan ja kaikki me opimme imitoimalla. Kun nuoret imitoi tätä bisneskäyttäytymistä niin se on myös aika traagista."

Lehdon mietteissä nuorten pärjääminen aikuisten kylmässä ja kovassa maailmassa ei ole helppoa. Paljon pitäisi olla neuvoja matkassa. Vanhemmat ovat ylpeitä, kun lapset menestyvät yhä nuorempina. Vaaroja ei aina kuitenkaan haluta nähdä. Opetuselokuvasta ei Game Overissa ole Lehdon mukaan kyse. Toisaalta elokuvan lopusta voi tulla mieleen, että kovista riskeistä saattaa joutua maksamaan.

– " Nuorillahan on periaatteessa kaikki tiet auki mutta ne saadaan myös aika nopeasti kiinni."

Seuraavaksi Pekka Lehto käy taas karismaattisen päähenkilön kimppuun. Tekeillä on kokeellinen elokuva taidemaalari Kalervo Palsasta.