Yksilön ja yhteiskunnan selviytyminen
Tositapahtumiin perustuvien inhimillisiä tragedioita kuvaavien elokuvien kuten Bloody Sundayn (2002), United 93:n (2006) ja Captain Phillipsin (2013) ohjaajana tunnettu brittiläinen Paul Greengrass tarkastelee uusimassa elokuvassaan 22 July (2018) Anders Behring Breivikin vuonna 2011 toteuttamia terrori-iskuja Oslon hallintokorttelissa ja Utøyan saarella. Nykyisessä terroristi-iskujen uhan kasvaneessa ilmapiirissä elokuva tutkii, kuinka näitä tapahtumia voidaan käsitellä niin yksilöiden kuin yhteiskunnankin taholta.
Elokuvan alku dramatisoi heinäkuun 22. päivän tapahtumat Breivikin (Anders Danielsen Lie), Norjan pääministeri Jens Stoltenbergin (Ola G. Furuseth) ja Utøyan saarelle työväenpuoleen nuorten leirille saapuneen Viljar Hanssenin (Jonas Strand Gravli) näkökulmasta. Tapahtumat etenevät vääjäämättömästi Oslon keskustan räjähdyksestä Utøyan saarelle, jossa Breivikin ammuskelu näytetään kaikessa karuudessaan ja häntä pakenevien nuorten paniikki tuodaan esiin käsin kosteltavasti.
22 July perustuu journalisti Åsne Seierstadin kirjaan One of Us: The Story of a Massacre in Norway – and Its Aftermath, joka nimensä mukaisesti käsittelee tapahtuman jälkiseurauksia Breivikin oikeudenkäynnin, poliitikkojen ja uhrien näkökulmasta. Itsekin journalistina uransa aloittanut Greengrass on kiinnostunut käsittelemään Breivikin teon vaikutuksia laajemmin kritisoiden mutta samalla myös korostaen Norjan oikeusvaltion vahvuutta.
Elokuvan keskiöön on nostettu iskussa vakavasti haavoittuneen Viljar Hanssenin selviytymistarina niin fyysistä vammoistaan kuin henkisistä traumoistaankin. Breivikin ja tämän asianajajan Geir Lippestadin (Jon Øigarden) keskustelut taas tuovat oleellisesti esiin äärioikeistolaisen ja maahanmuuttovastaisen Breivikin motiiveja, joissa voi nähdä yhtymäkohtia tämän päivän populistiseen retoriikkaan.
Norjassa ja Islannissa kuvattu elokuva tuo esiin pohjoismaista luontoa ja hyödyntää säästellen Greengrassin elokuvien realismin luomisen tehokeinona usein käytettyä käsivarakuvausta. Elokuva säilyttää jännitteensä heinäkuun 22. päivän tapahtumien jälkeenkin. Vaikka Viljarin kuntoutumisen seuraaminen lipsahtaa välillä sentimentaalisuuden puolelle, niin Breivikin vaiheiden kuvaus vangitsemisesta oikeudenkäyntiin on dramatisoitu hyvin.
Venetsian elokuvajuhlilla ensi-iltansa saanut ja Netflixin laajemmin julkaisema 22 July on tuotantoarvoiltaan elokuvateatteritasoa. Kansainväliselle yleisölle suunnatun englanninkielisen elokuvan pääosissa olevat norjalaiset näyttelijät lisäävät tapahtumien uskottavuutta. Erityisesti Anders Danielsen Lie tekee kylmäävän roolisuorituksen asiaansa uskovana ja tekojaan oikeudessa katumattoman Breivikin roolissa.
Elokuvaa ei pidä sekoittaa samaan aikaan ilmestyvään ja osittain samannimiseen, norjalaisen Erik Poppen ohjaamaan elokuvaan U – July 22 (Utøya 22. juli, 2018), joka seuraa ainoastaan Utøyan saaren tapahtumia pyrkien luomaan reaaliajassa ja yhden otoksen avulla etenevän kuvauksen uhrien kokemuksista.
Toimituskunnan keskiarvo: 2,3 / 3 henkilöä
Seuraava:
Little Pink House
Kiinnostavasta tositapauksesta kertova elokuva ei yllä yksilötarinasta yleiselle tasolle.
Edellinen: Mitä meistä puhutaan
Norjalainen maahanmuuttajaelokuva on tavanomainen kuvaus naisesta traditioiden puristuksessa.