The Gift - enne valkokangas

Syvässä etelässä, Georgian soilla, elää kaupunkiyhdyskunta, joka uskoo Luojaan, aseisiin ja avolavakuormureihin. Kaikkinainen viittauskin johonkin yliluonnolliseen on suoranainen loukkaus tavallista jumalaapelkäävää kansalaista vastaan. Kun nuori perheenäiti ja leski Annie Wilson (Blanchett) valjastetaan mukaan selvittämään paikallisen tapin tyttären murhaa selvännäkijän taitojensa avulla, hän saa karvaasti kokea, mihin tuli lupauduttua. Epätasaisen ohjaajan Sam Raimin uusi elokuva on tyylikäs kauhutrilleri, mutta kovin ennalta arvattava.

The Gift - enne ei onneksi ole mikään tyypilliseen kaupunki vastaan yksilö -teemaan nojaava tuote vaan tapahtumien keskellä on nainen, joka joutuu maksamaan huikeasta kyvystään nähdä unien avulla tulevaisuuteen erilaatuisten uhkien muodossa (mm. hyvä Keanu Reeves todellisena punaniska-naisenpieksäjänä). Raimi luo katsojilleen painajaismaisia hetkiä näyttäen samalla, miten jo aiemmin kovia kokenut nainen ei edelleenkään lannistu. Omaisten saamat uhkailut eivät näytä vaikuttavan sankarittareemme mitenkään, ei vaikka puoli kaupunkia pitää häntä noitana ja toinen puoli naureskelee hyväntahtoisesti. Annie jaksaa, koska hän saa yliluonnollisilla kyvyillään tulosta aikaan.

The Gift on ajoittain hyvin jännittävä, kuten samanlaista teemaa käyttänyt taannoinen Salaisuus pinnan allakin. Ohjaaja Raimi on kuitenkin joutunut kasaamaan elokuvansa aineksista, jotka on jo perusteellisesti pureskeltu, paitsi tuossa Michelle Pfeifferin ja Harrison Fordin komeassa sydämenpysäyttäjässä, niin myös kahdessa M. Night Shyamalan-Bruce Willis -yhteistyössä (Kuudes aisti, Unbreakable - särkymätön). Raimille ja käsikirjoittaja Billy Bob Thorntonille jäi käteen vain rippeet, kun tarinan sisältö on jo kovin helposti pääteltävissä.

The Gift on täysin Cate Blanchettin elokuva. Siinä ei ole vahvoja miesosia ja Annie Wilson on tarinan ainoa päähenkilö, kaikki muut vain lähinnä vierailevat siinä. Blanchett osoittaa vihdoin, että hän pystyy kantamaan yksin ison budjetin elokuvan - esimerkiksi läpimurtofilmi Elisabetissa, 1998, oli muitakin kantavia hahmoja - ja hän onkin tätä nykyä eräs filmitaivaan ammattitaitoisimpia naisnäyttelijöitä. Toivoa sopii, että jatkossakin roolit pysyisivät vaikeina ja epäsovinnaisina ilman suurta periksi antoa kaupallisuudelle. En haluaisi nähdä Blanchettia esimerkiksi Charlien enkelien jatko-osassa.