State and Main - tienristeyksessä kotikatsomo

David Mamet on erittäin arvostettu kirjailija ja skenaristi niin teatterin kuin elokuvankin puolella. Ensimmäisen ohjauksensa mies teki vuonna 1987, jolloin kyseessä oli koukeroisen iskevä rikosdraama Pelin henki (House of Games). Elokuvaohjaajaan uraansa Mamet jatkoi sittemmin esimerkiksi loisteliaalla kuvauksella rikoksen ja pettämisen hehkusta elokuvassa Espanjalainen vanki (The Spanish Prisoner, 1997). Teatterin puolella Mamet on erityisen tunnettu vihaisista ja runollisen rujosta teksteistään (kuten American Buffalo), joista näyttelijät melkein tappelevat päästääkseen niitä esittämään.

Mamet on ohjannut ja kirjoittanut sekä näyttämölle että filmille niin rankkoja kuin leppoisampiakin teoksia. State and Main - tienristeyksessä kuuluu jälkimmäiseen kastiin. Siitä uupuu hänen kahden edellä mainitun elokuvaohjauksensa tiukka, yllättävä ja uhkaava kerronta. State and Main onkin sunnuntai-iltapäivän hyväntuulen viihdettä, mutta toki erittäin laadukasta sellaista. Elokuvassa suuri filmausryhmä Hollywoodista jalkautuu pieneen ja intiimiin amerikkalaiseen kaupunkiin, jossa natiivit toivottavat vieraat sydämellisesti tervetulleiksi. Lupaavalta näyttävä yhteistyö on kuitenkin tyrehtyä surkuhupaisiin kommelluksiin ja erehdyksiin, kun filmausryhmän enemmän tai vähemmän laskelmoivat ja itsekkäät jäsenet hilluvat kaupungissa kuin omistajat ja kun rahanahneita opportunisteja löytyy myös paikallisten keskuudesta. Joka tapauksessa suurkaupunkilainen kiireinen kyynisyys ja pikkukaupunkilainen hitaanlainen naiivius kohtaavat mehevällä tavalla.

State and Main on loistavasti näytelty, mikä nyt ei ole mikään yllätys. Mamet’n teksti on edelleen nasevaa, vaikka ilkein terä onkin vaihtunut lämpimään huumoriin. Sinänsä elokuvan asetelma on varsin kulunut. Elokuvaa elokuvan tekemisestä on nähty ennenkin ihan riittämiin monen merkkiohjaajan kuten esimerkiksi Robert Altmanin ja Abel Ferraran käsittelyssä. Mutta Mamet’n tavoitteena ei ole edes ollut yrittää tehdä rankkaa satiiria, vaan miellyttävää vanhanaikaisen lämminhenkistä komediaa, jossa pientä piikittelyä kummoisemmaksi hommaa ei viedä, moralisoinnista puhumattakaan. Ja ehkä hyvä niin, mukavaltahan tuntui nähdä sinänsä kiltti ja lempeä komedia, josta ei kuitenkaan puutu tarkkanäköisyyttä. Mamet’n kyky siivilöidä tapahtumia ja ihmisluonteita tiiviin ihmisryhmän läpi on edelleen tallella ja yhtä herkullista katsottavaa kuin aina ennenkin. Sen minkä Mamet hieman töksähtelevässä ohjauksessaan häviää, hän tekstissään ja tunnelmassaan voittaa aina takaisin.

Elokuvan vakavin teema on mielikuvituksen lahjassa, joka kietoutuu Philip Seymour Hoffmanin esittämän käsikirjoittajan ympärille. Hänen taiteellisen ja herkän sielunsa ulkopuolinen eksyminen kaupallisen hapatuksen kyllästämien rahanahneiden keinottelijoiden, hyväksikäyttäjien ja laskelmallisten valehtelijoiden joukkoon on yksi elokuvan kantokahvoista. Miten aidosti herkkää onkaan pöllämystyneen kynäilijän vanhankantaisen verkkainen ihastuminen paikalliseen kirjakaupan pitäjään, jota esittää muuten Mamet’n vaimo Rebecca Pidgeon. Heillä ei ole mitään elämää suurempaa romanssia, mutta kivasti hymyä kutittelevaa kemiaa.

DVD / kuva: 16:9 Anamorfinen Widescreen 1.85:1; ääni Dolby Digital 5.1; tekstitetty (voi katsoa ilman tekstitystä); Special Features: Biographies, Trailer, Tv-spots (2 kpl).

ks. ensi-illat: - Hollywood saapuu kaupunkiin - Keksimisen lahja