Buena Vista Social Club kotikatsomo

Suomessa ei dokumentteja juuri elokuvateattereissa nähdä. Wim Wendersin ohjaama Buena Vista Social Club oli tässä suhteessa positiivinen poikkeus. Se on erinomainen dokumenttielokuva, joka on nyt saatu myös videolle.

Elokuva kertoo amerikkalaismuusikko Ry Cooderin yhteen kokoamista kuubalaisista muusikoista, jotka nousivat maailmanmaineeseen vanhoilla päivillään. Jo kauan sitten lopetetun havannalaisklubin mukaan nimensä saanut Buena Vista Social Club -levy myi miljoonia ja palkittiin Grammyllä. Alkuvuonna 1998 monien Wim Wendersin elokuvien musiikeista vastannut Cooder matkusti uudestaan Kuubaan. Tällä kertaa Wenders kuvausryhmineen oli mukana.

Buena Vista Social Club kuvaa kuubalaismuusikoita levyn nauhoituspuuhissa Havannassa. Lisäksi mukana on materiaalia Amsterdamissa ja New Yorkissa järjestetyistä konserteista. Pitkillä musiikkiosuuksilla onkin keskeinen rooli elokuvassa. Kuubalaisissa sävelissä rakkaus ja seksi kietoutuvat kuuman polttavaksi musiikiksi. Nämä supervaarit ovat loistavia muusikoita, jotka soittavat ja laulavat koko sydämellään, kuin nuoret rakastajat. Mukana on myös nainen Omara Portuondo, joka kohtalokkailla tulkinnoillaan estää homman valumisen pelkäksi pappaenergiaksi.

Dokumentin vahvuus fiktioon verrattuna on sen autenttisuus. Kuubalaismuusikoiden elämän kohtalot koskettavat katsojaa aivan eri tasolla, kuin Hollywoodin laskelmoidut draamat. Vuosia unohduksissa ollut Kuuban "Nat King Cole" Ibrahim Ferrer nousee elokuvan päähenkilöksi. Vuosia hanttihommilla perheensä elättänyt Ferrer asuu ahtaassa kerrostaloasunnossa Havannan slummissa. Hän on innoissaan uudesta urastaan laulajana ja toivoo yläkerran ukon antavan hänelle vielä aikaa esiintyä maanpäällisessä orkesterissa.

Elokuvan mainioin hahmo on kuitenkin yhdeksänkymmentävuotias Compay Segundo, joka suuri sikari poskessaan päivittelee krapulaansa ja ylistää yhden yön rakkautta. Samanlaisia velmuja ovat myös muut kuubalaismuusikot. Heidän huoleton hyväntuulisuutensa tarttuu katsojaan viimeistään New Yorkin kaduilla, joilla he turistien tavoin ihmettelevät pilvenpiirtäjien suuruutta.

Parhaimmillaan Wendersin elokuva paljastaa pienillä vivahteilla elämän suuria totuuksia. Kuubalaiset muusikot etsivät New Yorkin horisontista Vapauden patsasta, joka on vuosien saatossa jäänyt auttamattoman pieneksi suurien pilvenpiirtäjien puristuksessa. Myös tavaratalon ikkunassa esillä olevat populaarikulttuurin ikonit jäävät miehiltä tunnistamatta. Maailma on muuttunut. Menneisyyden miehet eristetystä Kuubasta ovat yhtäkkiä joutuneet kapitalismin kehtoon, josta he eivät tiedä mitään. Politiikkaa elokuva ei kuitenkaan käsittele ja se on hyvä. Buena Vista Social Club kertoo varsin välittömällä otteella rennoista muusikoista. Laajemman kontekstin hakeminen olisi varmasti vain heikentänyt elokuvan humaania ja ihmisläheistä otetta.

New Yorkin keikan piti olla Buena Vista Social Club -bändin viimeinen yhteinen esiintyminen. Poppoo on kuitenkin jatkanut esiintymisiään. Vetreät vanhukset saattoi bongata esimerkiksi viime kesänä Porin Jazzeilla.

ks. ensi-illat: - Musiikki ei petä koskaan - Seksikästä musiikkia kuumasta Kuubasta?