Liikkuvan linnan ja kuvan taikaa
On hienoa, että Suomeenkin saadaan teatterilevitykseen tyylikästä, perinteistä piirroselokuvaa Japanista. Se toimii loistavana vastapainona tietokoneilla tuotetuille remuaville ja toiminnallisille amerikkalaisanimaatioille.
Hattukaupan nuori Sophie muuttuu turhamaisuuden velhon Turhattaren lumouksesta vanhaksi naiseksi. Salatakseen tilansa perheeltään hän karkaa kotoaan ja päätyy siivoojaksi toisen velhon, huikentelevaisen Haurun, outoon liikkuvaan linnaan. Sophie tekee sopimuksen Haurun apulaisen, tulidemoni Kalsiferin kanssa, jotta kumpikin pääsisi kirouksestaan eroon.
Kotimaassaan ja maailmalla suurmenestykseksi nousseen Henkien kätkemän (2001) ohjaajan Hayao Miyazakin uusin elokuva Liikkuva linna on kaunis, teknisesti loistelias ja tunnelmiltaan erittäin kiehtova kokemus. Kuvitteelliseen maailmaan ja aikaan sijoittuva tarina perustuu englantilaisen Diana Wynne Jonesin kirjaan, joskin sovitus lienee aika vapaamuotoinen. Miyazakin fantasiamaailman käsityönä maalatut maisemat, kylät ja kaupungit ovat kuin 1900-luvun alun itävaltalaisista postikorteista. Elokuvan piirroshahmot antavat rikkaalla monimuotoisuudellaan kyytiä nykyisille muovisille digitaalihahmoille ja tarina itsessään ei ole rautalangasta väännettyä formaattihuttua.
Liikkuvassa linnassa on useita sellaisia piirteitä, jotka eivät sovi aivan nuorimmille, alle 10-vuotiaille katsojille. Elokuvan moniselitteiset hahmot, juonikuviot ja yleinen outo absurdius saavat varmasti länsimaiseen piirroselokuvaan tottuneen lapsen ymmälleen. Aikuiselle ja hieman vanhemmalle lapselle elokuva antaa varmasti paljon ihastelemisen ja ajatuksen aihetta. Maailma ja elämä ei olekaan niin yksiselitteistä kuin esimerkiksi Disney-leffoista voisi luulla.
Viime aikoina ilmestyneiden amerikkalaisten piirroselokuvien dubbauksesta suivaantuneena en odottanut Liikkuvan linnan suomenkieliseltä versiolta paljonkaan. Oli kuitenkin rauhoittavaa kuulla suomenkielisten ääninäyttelijöiden puhumana selkeää ja hyvin sisäistettyä dialogia. Varsinkin Sophien roolissa Laura Malmivaaran suoritus oli vakuuttava. Nuoresta neidosta ikäihmiseksi muuntautuminen pelkän äänen avulla oli hienovaraista. Äänimaailmaltaan oivan elokuvan tunnelmien tiivistäjänä toimi haikean romanttinen ja erittäin kaunis hidasvalssi. Se sai katsojan leijumaan mukaan elokuvan surrealistiseen ja satumaisen valloittavaan maailmaan.
Toimituskunnan keskiarvo: 3,3 / 8 henkilöä
Seuraava:
Cinderella Man
Arvostelu elokuvasta Cinderella Man.
Edellinen: Sophie Scholl - viimeiset päivät
Arvostelu elokuvasta Sophie Scholl - Die Letzten Tage / Sophie Scholl - viimeiset päivät.
Tällä viikolla
Uusimmat
- Kojootti vs. ACME ensi-ilta
- Resident Evil ensi-ilta
- Cinemaliberon elokuvia vuosina 2025–2026 – osa 2
- Hetki ennen valoa ensi-ilta
- The Rivals of Amziah King ensi-ilta
- Oasis: Don’t Look Back in Anger ensi-ilta
- The Ice Tower ensi-ilta
- Keltaiset kirjeet ensi-ilta
- Presidentin kyyditys ensi-ilta
- Cinemaliberon elokuvia vuosina 2025–2026 – osa 1
Kojootti vs. ACME ensi-ilta
Resident Evil ensi-ilta
Hetki ennen valoa ensi-ilta
The Rivals of Amziah King ensi-ilta
Cinemaliberon elokuvia vuosina 2025–2026 – osa 2