Henkien kätkemä valkokangas

Studio Ghiblin kolmekymmentävuotisen taipaleen kunniaksi Cinema Mondo tuo uusintaensi-iltaan Hayao Miyazakin arvostetuimman elokuvan, Henkien kätkemän. Parhaan animaation Oscarin voittanut elokuva kertoo kymmenvuotiaasta Chihirosta, joka on vanhempineen matkalla uuteen kotiinsa. Isän ajettua harhaan perhe päätyy kivipatsaiden vartioimalle portille, jonka takaa löytyy autioitunut, henkien asuttama kaupunki.

Visuaalisesti Miyazakin mestariteos on  kaunis ja moninainen. Teoksen perimmäinen kiehtovuus kumpuaa kuitenkin sen taianomaisesta ja monitulkintaisesta tarinasta, joka avautuu niin lapsille tärkeitä teemoja käsittelevänä fantasiana kuin aikuisia puhuttelevana allegoriana vallasta ja sorrosta.

Aikuisille avautuvissa tulkinnoissa kyse on jopa hyvin suorasta rinnastuksesta japanilaiseen prostituutioon ja nuorten tyttöjen kaltoin kohteluun. Tulkinta, jota ohjaaja ei ole mitenkään peitellyt saati kieltänyt.

Vakavan todellisuusrinnastuksen ohella Henkien kätkemä on lumovoimainen fantasia lapsen periksi antamattomuudesta asioiden selvittämisessä. Jokaisen lapsen syvin pelko, vanhempien menettäminen, antaa Chihirolle järkähtämättömän päämäärän selvitä vaikeuksista ja tehdä sydämensä osoittamalla tavalla oikein. Tematiikkaa käsitellään hienosti lapsen oivaltamilla tavoilla.

Elokuvakerronnan voimasta kertoo paljon se, että tekstejä lukematon seitsenvuotias uppoutui elokuvan originaaliversion maailmaan kahdeksi tunniksi. Lapsella on hämmentävä kyky omaksua kuvallista kerrontaa yli kieli- ja kulttuurirajojen. Juonen ja tarinarakenteiden ei lastenelokuvassakaan tarvitse olla korostetun yksinkertaisia, kun lapselle annetaan hänen tasollaan oleva näkökulma tarinan ymmärtämiselle.

Henkien kätkemän hahmoissa yhdistyy satuhahmojen pelottavat ja vapauttavat puolet. Hahmojen piirteistä tehtävät tulkinnat ovat sidottuja siihen, miten hahmot kohtelevat Chihiroa. Tämä korostuu henkien maailman velhon Yubaban ja tämän kaksoissisaren Zeniban hahmossa. Hahmon pelottavuus ja herttaisuus kumpuavat siitä, miten hahmo suhtautuu tyttöön. Satumaailmalle leimallinen kerronnan ominaisuus on elokuvassa kiehtova ja harvoin hyödynnetty voimavara.

Uusintaensi-illan myötä Henkien kätkemästä on tehty myös suomeksi puhuttu versio. Niin kätevää kuin dubbaus lasten kannalta onkin, menetetään animaatiotaiteessakin alkuperäisen ääniversion myötä tiettyjä kerronnan nyansseja. Useimpien lastenelokuvien kohdalla asialla ei tänä päivänä ole suurta merkitystä, mutta Miyazakin teosten kohdalla on toisin. Ja lapsi on lopulta paljon vähemmän kieli- ja kulttuurirajojen vanki kuin aikuinen. Kerronnan voima on kuvassa. Dubbaus palvelee lähinnä lapsen vanhempaa, joka säästyy avainrepliikkien lukemiselta. Osaltaan samassa katoaa jotain olennaista yhteisestä elokuvakokemuksesta.