Kyber-Pinokkion harharetket

A.I. - tekoäly piti alunperin olla Kubrickin viimeiseksi jäävä elokuva, josta olisi tullut koko hänen loistavan elokuvauransa huipentuma. Toisin kuitenkin kävi ja Iisakin kirkon rakentaminen jäi kesken. Kubrickin suurena ihailijana tunnettu Spielberg on saanut jatkaa hänen keskeneräistä työtään. AI onkin Steven Spielbergin todella vakava yritys seurata Stanley Kubrickin jalanjälkiä ja tulos on vähintäänkin hämmentävä.

A.I. Arficial Intelligence - © 2001 Warner Bros. and DreamWorks LLC.A.I.:n tarina sijoittuu aikaan, jolloin maapallon jäätiköt ovat sulaneet, luonnonvarat ovat rajalliset ja ihmiskunta luottaa yhä sokeasti teknologian kaikkivoipaisuuteen. Työntekoon kehitetään robotteja, jotka käyttäytymiseltään ja ulkonaiselta olemukseltaan muistuttavat läheisesti ihmisiä. Robotit tosin eivät vielä kykene kehittämään itselleen tunteita. Jumalaa leikkivät tiedemiehet päättävät kuitenkin jatkaa tuotekehittelyä ja luodakseen keinotekoisen ja tuntevan keinoihmisen. Kuulostaako tutulta? A.I. käsittelee siis teemaa, joka on ollut jo varsin pitkään kuulunut frankenstein-myyttiä uudelleentuottavaan scifi-kuvastoon.

Robottien valmistukseen erikoistunut yhtiö Cybertronics Manufacturing onnistuu tuottamaan ensimmäisen testikappaleen, David-pojan (Haley Joel Osment). Hänet sijoitetaan perheeseen, jonka ainoa lapsi makaa jäädytyskammiossa parantumattomasti sairaana. Aluksi kaikki sujuu hyvin, mutta vaikeudet alkavat, kun perheen oikea poika parantuukin ja palaa kotiin. "Oikean" ja "kopioidun" pojan välisten konfliktien ahdistamana perheen äiti Monica (Frances O’Connor) vie Davidin erämaahan ja hylkää hänet sinne. David lähtee etsimään oman olemassaolonsa tarkoitusta päämääränään löytää olento, joka voisi tehdä hänestä "oikean" pojan. David uskoo, että jos näin tapahtuisi hän voisi palata takaisin äitinsä luokse.

A.I. ei ole missään nimessä huono elokuva, mutta jostain kumman syystä kaikki ei ole kuitenkaan loksahtanut paikalleen. A.I. antaa katsojalle vähän liikaakin pureksittavaa. Jos kerrontaa olisi yritetty tiivistää edes puolella tunnilla, niin lopputulos olisi ehkä ollut huomattavasti parempi. Spielbergin on onnistunut myös sekoittamaan omia näkemyksiään puhtaasti kubrickmaiseen kerrontaan tavalla, joka jättää hieman toivomisen varaa. Elokuva onkin lähes kummallinen sekoitus imelää Pinokkio-satua siirrettynä dystooppiseen kyberpunk-maailmaan.

A.I.:n katsominen on hankalaa, koska tarinassa on välillä sellaisia nousuja ja laskuja, että välillä katsojalla on vaikeuksia pysyä matkassa. Tästä syystä myös jotkut kohtauksista näyttivät melko yhteen liimatuilta. Toisaalta tämä on ymmärrettävää, jos ottaa huomioon kuinka pitkän tuotantovaiheen pelkästään käsikirjoitus on käynyt läpi. Elokuvan parhaimmat hetket ovat niissä kohtauksissa, joissa käsitellään keinotekoisen elämän ja ihmisen olemassaolon välisten erojen marginaalisuutta. Mielenkiintoisella tavalla "oikeat" ihmiset esitetään itsekkäinä luojina, jotka käsittelevät synnyttämiään keinoihmisiä lähinnä orjina ja leluina. Replikantit esitetään jälleen inhimillisempinä kuin ihmiset itse.

Visuaalisesti A.I. nousee nykyelokuvien kärkikastiin. Bladerunner-perintöä mukailevat tyylikkäät metropolis-maisemat ovat henkeä salpaavan kauniita ja tietokoneanimaatiot edustavat alansa huippua. Näyttelijäsuoritukset ovat myös mallikelpoisia, erityisen mieleenpainuva hahmo on keinotekoinen rakastajarobotti Gigole Joe (Jude Law). Elokuvan voimakas visuaalisuus on kuitenkin selvästi hämärtänyt ja työntänyt näyttelijät taka-alalle.

A.I. - tekoäly tuskin soveltuu kokoperheen elokuvaksi, siihen se on auttamattomasti liian pitkä ja vaikeaselkoinen. Mutta epäilemättä monet niistä aikuisista katsojista, jotka aikoinaan näkivät Spielbergin lasten scifi-elokuvan E.T. - the Extra-Terrestrial (1982) löytävät A.I.:sta monia lapsuuden myyteistä ja saduista kumpuavia viehättäviä yksityiskohtia. A.I.:n arvosteleminen on äärimmäisen hankalaa, koska siinä on käytetty niin paljon erilaisia elementtejä. Lisäksi niiden tarkempaa arvioimista mutkistaa vielä Kubrickin jälkeensä jättämä perintö. Tämä elokuva jos mikä pitäisi joka tapauksessa katsoa vielä uudelleen - ehkä jotain oleellista on päässyt hukkumaan visuaalisen hyökyaallon alle.

* * * *
Arvostelukäytännöt

Toimituskunnan keskiarvo: 2,7 / 7 henkilöä



Lue myös