Yú Wu Shi kotikatsomo

Miksi turhaan aloittaa uraansa vaatimattomasti? A-J Annilan ensimmäisestä kokopitkästä elokuvasta tuli saman tien monikansallinen suomalais-kiinalainen projekti, jota kuvattiin niin Suomessa, Virossa kuin Kiinassakin. Suomenkieliset elokuvat ovat maailmalla harvinaista herkkua, mutta siitä huolimatta Jadesoturi päätyi ensimmäisenä suomalaiselokuvana kansalliseen levitykseen Kiinaan.

Levitys Kiinaan ei ollut sinänsä ihme. Onhan Jadesoturi ihkaensimmäinen Suomi-wuxia, joka yhdistää suomalaisia kansantaruja ja Kalevalan myyttejä kiinalaiseen toimintafantasiaperinteeseen, jossa tunteet ovat elämää ja kuolemaa suurempia, taistelut liki ritualistisen ilmavaa balettia ja arkkityyppiset symbolit kaiken pohjalla. Vaikka teoksen budjetti ei kansainvälisesti mitattuna päätä huimaakaan, suomalaiselokuvaksi panostus on ollut mittava ja hyvien efektien voimalla luodut puitteet ovat sen mukaisia.

Kahdessa aikatasossa kulkeva tarina kertoo Sintaista (Eronen), suomalaisäidin ja kiinalaisen mestarisepän pojasta ja mestaritaistelijasta, joka muinoin epäonnistui tehtävässään tuhota Loviattaren demoninen poika. Epäonnistumisen seurauksena Sintain ja hänen rakkaansa Pin Yun (Zhang) sielut syntyvät uudestaan nykypäivän Suomeen.

Rakkaansa Ronjan (Kosonen) jättämäksi joutunut seppä Kai (edelleen Eronen) saa uuden mahdollisuuden, kun mainiosti näyttelevä ja vaijerien varassa vanhan tekijän lailla taisteleva Markku Peltola lausuu Kalevala-tutkija Bergin suulla elokuvan ydinlauseen: "tao minulle Sampo niin saat rakkaasi takaisin".

Suomalainen vähäeleisyys ja -puheisuus sopii mainiosti yhteen itäisen kulttuurin kasvojen säilyttämisen kanssa, vaikka teos onkin paikoin turhan totinen. Annila saattoikin tyydyttää komedialliset tarpeensa varhaisissa Hard Student -lyhytelokuvissaan. Dvd-lisukkeina löytyvien lyhärien anarkistiset slapstick-ylilyönnit eivät olisi sopineetkaan Jadesoturiin, mutta huumoripätkistäkin välittyy vankka asiantuntemus aasialaisten toimintaelokuvien juonista, rakenteista ja henkilöhahmoista.

Tarinatasojen leikkaus on melko suoraviivaista, ja dvd-version poisleikatut kohtaukset avartavatkin enemmän Ronjan hahmoa, joka jäi teatteriversiossa melko pinnalliseksi. Sen sijaan Pin Yun, Sintain sekä hänen parhaan ystävänsä Chon (Dang) välinen kolmiodraama ei kalpene aasialaisiin wuxia-mestareihin verrattuna. Varsinkin Pin Yun ja Sintain kohtaaminen on esteettisesti ja visuaalisesti näyttävintä soidinmenoa, mitä kotimaisessa elokuvassa on nähty. Jokaisella värillä, eleellä ja asennolla on oma symbolinen merkityksensä.

Ajoittaisista puutteistaan huolimatta Jadesoturi on rohkea ja ansiokas pelinavaus kansainvälisen tason suomalaisen toimintadraaman suhteen. Moni kakku päältä kaunis ja silkkoa sisältä, mutta elokuvan vetovoima ei jää pelkästään visuaalisuuden varaan. Toivottavasti Annila yhdessä Star Wreckin tekijöiden ja muiden nuoren sukupolven tekijöiden kanssa takoisi elokuvallisen Sammon, joka jauhaisi lähivuosien myötä maailmalle muutakin suomalaista elokuvaosaamista kuin pienten piirien biennaalielokuvia ja marxilaisia kannanottoja elämän kurjuuteen.

Kahden dvd-levyn versiossa mukana on kattava valikoima lisukkeita aina poistetuista kohtauksista kommenttiraitaan ja pitkään dokumenttiin, jonka olisi saanut kyllä tekstittää. Pikanttina yksityiskohtana eräässä kohtauksessa kiinalaiset sensuuriviranomaiset vaativat Sintain kanssa keskustelevan demonin äänen korvattavaksi Kiinassa esitettävästä versiosta. Dubbauksen teki Eronen itse, joka siis keskustelee paikallisen näyttelijän sijasta itsensä kanssa kiinaksi.