Kunnia ja uskollisuus
Kotka perustuu Rosemary Sutcliffin vuonna 1954 julkaistuun historialliseen seikkailuromaaniin The Eagle of the Ninth. Elokuvan on ohjannut Jeremy Brockin käsikirjoituksen pohjalta Kevin Macdonald. Tapahtumat sijoittuvat vuoteen 140 jälkeen ajanlaskumme alun, Rooman hallitsemaan Britanniaan sekä pakanallisten heimojen, kuten Piktien hallitsemaan Caledoniaan, joka nykyisin tunnetaan Skotlantina. Näitä toisilleen vieraita maailmoja erottaa Hadrianuksen muuri, johon päättyy roomalaisten maailma.
Nuori kenturio Marcus Aguila (Channing Tatum) on saanut komennuksen Britanniaan, jossa hän saa johdettavakseen rappiolle päässeen roomalaisten linnoituksen. Haavoituttuaan vihamielisten alkuperäisasukkaiden hyökkäyksessä Marcus Aguila lähetetään toipumaan setänsä (Donald Sutherland) luo. Täällä hän saa orjakseen paikalliseen kelttiheimoon kuuluvan nuoren miehen, Escan (Jamie Bell), joka avulla Aguila päättää yrittää isänsä, ja samalla koko perheensä, tahrautuneen maineen ja kunnian palautusta.
Kaksikko lähtee etsimään 20 vuotta sitten Caledonian sumuihin kadonneen myyttisen yhdeksännen legioonan edessään kantamaa sotamerkkiä eli standardia, kultaista kotkaa. Kadonnutta legioonaa on johtanut Marcus Aguilan isä, ja standardin kadottaminen on tuonut häpeän koko perheen nimelle. Britanniaan komennukselle halunneen Marcuksen salainen aikomus on alun perinkin ollut puhdistaa isänsä maine ja palauttaa suvun kunnia. Hadrianuksen muurin takana aukeaa kuitenkin vihamielinen ja vieras pakanallisten heimojen hallitsema maailma.
Kotka on virkistävän vanhanaikainen ja suoraviivainen seikkailuelokuva, joka kertoo menneen maailman hyveistä kuten kunnia, uskollisuus ja luottamus; perheen kunnia on omaakin henkeä tärkeämpi ja uskollisuus on luottamuksen perusta. Kultainen kotka ei ole esine, vaan itse Rooma, kuten Marcus Aguila Escalle toteaa. Aguila haluaa vakuuttua siitä, että hänen isänsä on kuollut kunniakkaasti puolustaen Roomaa symboloivaa kotkastandardia viimeiseen asti. Nimi Aguilahan tarkoittaa juuri kotkaa.
Ohjaaja on onnistunut hyvin yrityksessään luoda autenttisuuden illuusio ajasta, josta tiedetään hyvin vähän. Nekin vähät kirjalliset lähteet joita on säilynyt, kertovat asioista roomalaisten valloittajien näkövinkkelistä. Elokuvassa keltit puhuvat gaelin kieltä samoin kuin myyttiset piktit, joiden kielestä ei ole säilynyt tietoja. Sekin lienee arvailujen varassa maalasivatko piktit itsensä tosiaankin sinisiksi taistelussa vai olivatko he vain täyteen tatuoituja.
Vaikka elokuvassa onkin paljon toimintaa, se ei ole itsetarkoituksellista rymistelyä. Väkivallan kuvaukset muistuttavat siitä, että ihmisen historiankirjoitus on paljolti valloittajien ja voittajien tarinoita, jotka kätkevät taakseen sodan kaikki julmuudet. Roomaa ei rakennettu yhdessä yössä, eikä valloitettu silkkihansikkain. Valloitetuille ja alistetuille kansoille roomalaiset olivat julmia barbaareja ilman sivistystä ja tapoja. Ainoa miinus muuten visuaalisesti nautittavassa elokuvassa on joidenkin taistelukohtauksien liian nopea rytmi, joka tekee hienon koreografian seuraamisesta hankalaa.
Halutessaan elokuvasta voisi löytää paljonkin allegorisia viittauksia kolonialismiin ja nykyiseen suurvaltapolitiikkaan, mutta elokuva kykenee luomaan tarpeeksi vahvan oman todellisuutensa, joka pitää otteessaan omilla ehdoillaan. Kotka on paitsi niin sanottu buddy-elokuva, joka kertoo kahden miehen välisestä arvonannosta, ystävyydestä ja rautaakin lujemmasta luottamuksesta, se on myös historiallinen road-movie parhaasta päästä. Onneksi edes tämä kaverikuvaus on säästynyt väkisin mukaan ympätyltä romanssilta.
Nykymaailmaan huonosti sopiva kunnian käsite kulkee läpi elokuvan, eikä sitä onneksi aleta selittelemään tai perustelemaan, eikä elokuvassa muutenkaan postmoderni ambivalenssi ja hämmennys juhli. On olemassa sellainen asia kuin sotilaan kunnia, ja se tuo mukanaan velvoitteita, jotka on täytettävä, tinkimättä. On olemassa myös ystävysten välinen kunniasana ja luottamus. Ja joskus muinoin oli myös kunnia ja uskollisuus, joiden pettämistä seurasi kunnian menetys ja huono maine.
Toimituskunnan keskiarvo: 3,3 / 3 henkilöä
Seuraava:
Kova kuin kivi
Coenin veljesten ansiokkaan uran parhaimpia saavutuksia, mestarillisessa tasapainossa oleva jämerän jäntevä western.
Edellinen: Rabbit Hole - takaisin elämään
Elokuvan vahvuus on siinä, että se kiinnittää itse surua enemmän huomiota surun negatiivisiin vaikutuksiin.