Lastenelokuvaan on panostettava, sanoo tuottaja Marko Röhr
Rölli ja metsänhenki on poikkeuksellinen suomalaiselokuva. Se on suurella budjetilla tehty fantasiaelokuva, jonka kohderyhmänä ovat lapset. Aiemmin tällaista satsausta kotimaiseen lastenelokuvakulttuuriin ei ole tehty. Tuotantoyhtiö Matila & Röhr Productions (MRP) halusi kuitenkin ottaa riskin ja lähteä tekemään kerrankin kunnolla lasten satuelokuvaa.
Palkitun Allu Tuppuraisen luoma Rölli-hahmo oli itsestään selvä valinta elokuvan aiheeksi. Tuottaja Marko Röhr tutustui poikansa kautta Rölliin jo 1980-luvun loppupuolella ja ihastui hahmoon heti:
- "Rölli kolisi aivan välittömästi. Huomasin heti, että tässä on paljon enemmän kuin pelkästään niin kutsutussa lapsille suunnatussa. Se tavoittaa oikeastaan ihan yksivuotiaasta satavuotiaaseen, eli sieltä voi ymmärtää asioita. Huumori oli ihan loistavaa, koko se karaktääri ja maailma, jonka Tuppurainen oli luonut."
Tämän innostamana Röhr oli tuottamassa ensimmäistä, hyvin pienen budjetin Rölli-elokuvaa (Rölli - hirmuisia kertomuksia, 1991) 80- ja 90-luvun vaihteessa. Suomalaisittain Rölli on tunnettu ja pidetty aihe, mutta kokonaisen elokuvan tekeminen on aina suuri riski, lastenelokuvan ollessa kyseessä riski on vieläkin suurempi. Tämän Röhrkin toteaa hyvin selvästi:
- "Näillä rahoitusresursseilla kyseessä on aivan liian suuri riski. Taloudellisesti tässä ei ole mitään järkeä. Tämä on kalliimpi elokuva kuin Rukajärven tie ja meidän oma panoksemme on suurempi kuin missään elokuvassa koskaan aikaisemmin. Siinä mielessä järjetöntä, mutta toisaalta, jos se onnistuu, sillä on hyvin pitkä elinkaari ja tärkeintähän on, että meillä olisi tyytyväistä yleisöä. Kolmas asia on se, että jos ei Suomessa tehdä meidän omista lähtökohdista, niin kuin tästä kalevalalaisesta maisemasta kumpuavaa lastenkulttuuria, nimenomaan elokuvaa, niin turha meidän on elättää toiveita, että suomalainen kulttuuri ylipäätään säilyisi, koska näette minkälaisella koneistolla kilpailijat tulevat maailmalta."
Fantasiabuumin kokoperheen vaihtoehto
Rölli-elokuva tulee ensi-iltaan sopivassa ajankohdassa muiden fantasiaelokuvien, Harry Potterin ja Taru Sormusten Herrasta, kanssa. Alkujaan Röllin julkaisu oli kaavailtu tammi-helmikuulle, mutta elokuvateattereiden toivomuksesta ensi-ilta aikaistettiin tuotannollisen aikataulun tiukkuudesta huolimatta jo jouluksi, sillä teatterit kaipasivat ohjelmistoonsa koko perheen elokuvaa. Varsinaisiksi kilpailijoiksi Röhr ei suuren rahan kansainvälisiä fantasiaelokuvia koe, pikemminkin päinvastoin suurten markkinakoneistojen luomasta pienestä fantasiaelokuvien buumista saattaa olla vetoapua Röllillekin, joka markkinoinnissa ei pysty kilpailemaan isojen ulkomaisten kanssa. Rölli on myös ainoa selkeästi koko perheelle suunnattu fantasiaelokuva, mikä Röhrin mukaan on etu joulumarkkinoilla, kun perheet viettävät yhteistä aikaa.
Rölli on suomalainen ilmiö, mutta kansainvälistäkään levitystä ei Röhr kokonaan laske pois kuvioista, vaikka elokuva on kokonaan suomalaisista varoista tuotettu. Esimerkiksi festivaalien kautta on hyvä tutkia ja kartoittaa mahdollista kysyntää ennen levitystä ja markkinointia, sillä vähin perustein ei lastenelokuvaa kannata lähteä kansainvälisesti levittämään. Uuden kieliversion tekemisessä kun puhutaan vähintään puolentoista miljoonan markan satsauksesta.
Tuottajan toimessa
Tuottajan rooli elokuvissa on vaihteleva. Röllin tuotannossa operatiivinen vastuu oli käytännössä Ilkka Matilalla Röhrin toimiessa tällä kertaa taustalla rahoitus- ja hallintopuolella. Roolit ja tehtävät ovat projektikohtaisia:
- "Joskus ollaan tosiaan nyrkit savessa, eli ollaan joka päivä siirtelemässä rekvisiittaa ja kuljettamassa jotain - tekemässä sitä kaikkea käytännön työtä. Joskus taas saattaa olla etäälläkin kuvauspaikasta."
Tuottajille elokuvat ovat kaiken kaikkiaan pitkiä, jopa kymmenen vuoden hankkeita. Röhr vertaa tuottajan suhdetta elokuvaan vähän kuin naimisissa olemiseksi. Hanke synnytetään idean ja suunnittelun kautta, ja tuottaja on mukana elokuvassa vielä sen elinkaaren lopussakin. Esimerkiksi Röhrin ensimmäistä Rölli-elokuvaa levitetään aina välillä vielä nyt kymmenenkin vuoden jälkeen. Muut elokuvan teossa mukana olevat ovat lyhyemmän aikaa tekemässä projektille työtä.
Tuottajalle Rölli-elokuvaan rahoituksen hankkiminen oli kovaa ja vaikeaakin työtä. Hanke haluttiin tehdä kunnolla ja se johti suureen oman riskin ottamiseen. Röhr antaakin pyyhkeitä siitä, että lasten kulttuurista kyllä puhutaan paljon, mutta taloudellisesti siihen ei olla kovin halukkaita satsaamaan:
- "Kun esittelimme hanketta rahoittajille, niin ne ihmettelivät, että tämähän on lastenelokuva, miten se voi maksaa näin paljon. Ihan niin kuin lapsille voisi tehdä halvemmalla tai huonommin. Lapset ovat kuitenkin paljon vaativampia, ne ovat tosi tarkkoja ja huomaavat jokaisen kohdan, jossa yritetään mennä riman ali. Ja tämä ehkä oli se suurin pettymys ja yllätys, että lastenkulttuurista puhutaan ja jokainen pitää sitä tärkeänä ja merkittävänä, mutta sitten kun tulee satsauksen aika, niin aika vähän löytyy yhteistyökumppaneita. Se on valitettavaa ja se tietysti myös kaventaa meidän mahdollisuuksiamme."
Suuren sisällön ja valoisan elokuvavuoden puolesta
Elokuva on tunnetusti tiimityötä ja ohjaaja on se, jolla on kokoava näkemys työhön. Ohjaaja Olli Saarelaa Röhr kiittää, sillä mies on ideasampo ja huikea toteuttaja. Saarelan kanssa ei pienillä resursseilla kuulemma kannata lähteä edes liikkeelle. Suomessa rajoittavin tekijä ovatkin resurssit, mistä ohjaajat osaltaan kärsivät. Teknistä osaamista ja tietoutta olisi, mutta muiden resurssien rajallisuus tai pienimuotoisuus pitää elokuvaprojektit kansainväliseen tuotantoon verrattuna pieninä.
Rölli ja metsänhenki on osaltaan vakava lastenelokuva, jossa käsitellään suuriakin teemoja. Elokuvaan haettiin perinteisten satujen otetta eli toiminnan ja tapahtumien lisäksi tarinaan haluttiin tuoda myös suurempi sisältö.
- "Tässä on selvä tämä suvaitsevaisuuden ja vallan sanoma. Tietyssä mielessä se, että kun saatkin huomiota ja valtaa, niin sen kanssa pitää olla tarkkana. Ja myöskin se, että hölmöilläkin saa, kuten pikkupojilla tapana on, mutta tyhmä ei pidä olla, sillä muuten siinä voi ollakin yhtäkkiä huonot seuraukset."
Kotimaisen elokuvan lähitulevaisuuteen Röhr katsoo luottavaisesti, sillä talven ja kevään aikana on teattereihin tulossa mielenkiintoisia ensi-iltoja, MRP:ltä on luvassa kevääksi ainakin rakkautta. Elokuvien tekemisessä syklisyys on luonnollista:
- "Uskon, että nyt on aika hieno tilanne. Väitän, että talven ja kevään aikana tulee aika monta kovaakin hittiä ja hyvää elokuvaa. Tämä menee aina niin, että isot satsaukset vievät vuosia. Tämä edellinen kaikkein kovin buumi oli silloin kolme vuotta sitten, siinä oli elokuvia, joita oli kuusi seitsemän vuotta kehitelty. Se on valtava ponnistus saada ne valmiiksi, ja sitten menee taas kehittelyyn ja kasaamiseen aikaa ja väitän, että nyt on aikamoinen noususuhdanne. Laadullisesti ollaan pystytty vielä parantamaan edellisestä buumista ja sitten tulee aika erilaisia ja jänniä ihan uudenlaisia aiheita."
Seuraava:
Jari Halonen ja Aleksis Kiven elämä
Halonen sanoo, ettei hänen pyrkimyksenään ollut Hollywood-kerronta tai kaurismäkeläinen minimalismi...
Edellinen: Jarmo Lampela ja Joki
- "Mielellään kuvaa ikään kuin tässä ajassa olevia asioita ja vielä sellaisia, joihin itselläkin on jokin henkilökohtainen suhde, niin että se ei vain ole tarina, vaan siellä on niin kuin…"