Visuaalista runoutta

Alejandro Amenábarin viimeisimmässä elokuvassa eutanasia kulminoituu elämän ja kuoleman seesteiseksi arvostukseksi. Tarina pohjautuu todellisiin henkilöihin, tapahtumiin ja Espanjaa kuohuttaneeseen keskusteluun. Monet elokuvat ovat nousseet päivän valoon rankan aiheen varjolla, mutta Meri sisälläni välkähtelee tasapainoisesti myös visuaalisuudellaan, kerronnallisuudellaan ja henkilökuvillaan.

Teresa Isasi - © FS FilmOlemassaolon kysymyksiä elokuva lähestyy halvaantuneen miehen, hänen perheensä ja kahden naisen vuorovaikutuksen kautta. Sairautta omakohtaisesti tunteva Julia tukee Ramónin toiveita eutanasiasta. Puolestaan Rosa yrittää valaa elämänuskoa ja -iloa sänkyyn vuosikymmeniksi vangittuun sieluun. Jännite syntyy ihmisten ja erilaisten uskomusten kohtaamisesta ja muokkautumisesta.

Yhdistelmällään ohjata, käsikirjoittaa ja säveltää musiikki elokuviinsa Amenábar lyö elokuviinsa omaperäisen, jopa auteuristisen leiman. Lahjakkaalle nuorukaiselle sen suokin hänen tulevia elokuviaan ajatellen. Meri sisälläni on kansainvälisesti useassa yhteydessä tunnustettu teos. Se voitti muun muassa vuoden parhaan ulkomaisen elokuvan Oscarin. Dvd:nä julkaistun version kunniaksi voidaan sanoa, että intohimoa ja tyyliä on käytetty myös mukana olevaan dokumenttiin ja poistettuihin kohtauksiin.

Teresa Isasi - © FS FilmMeri sisälläni -elokuvalla nuori elokuvaohjaaja on todistanut paitsi laaja-alaisuutensa, myös kykynsä kuvata ja kertoa intiimisti. Kuvaukseen Ramónin elämästä ei Amenábar käytä aiemmista elokuvistaan tuttuja kauhun tai trillerin kuvastoja, mutta tiivis tunnelmointi ja fantasian elementit ovat kulkeneet mukana. Kuoleman teema ja aiheen käsittely tuovat mieleen The Others -elokuvan maailman.

Fantasiointia konkretisoi Ramónin sielun elämään erottamattomasti kuuluva ikkuna, joka edustaa ulkomaailmaa ja mielialoja. Ennen kaikkea se kuvaa halvaantuneen mielikuvia liikkumisesta ja leijumisesta. Miehen lentomatka kukkuloiden ja niittyjen ylitse ja sivuitse on runollisen kuvallinen. Elokuvan pysähtynein ja hiljaisin hetki on toisaalta sen mukaansatempaavin, taianomaisin ja musiikillisesti mahtipontisin osuus. Pelkästään tämän henkeä salpaavan kokemuksen takia on elokuva katsomisen arvoinen.

Meri sisälläni on aistillinen ja ilmeikäs. Siitä välittyvät voimakkaasti tuska, rakkaus, elämä ja kuolema. Ihmisen mielessä vellovien ajatusten ja rannikkoja nuolevien aaltojen muodossa meri tuoksuu joka kohtauksessa. Jopa suolaisemmin ja kipeämmin niissä, joissa merta ei nähdä.

* * * * *
Arvostelukäytännöt

Toimituskunnan keskiarvo: 3,6 / 9 henkilöä