Gran Turismo kotikatsomo

Maailmasta löytyy monenmoisia tarinoita, tosijuttuja ja keksittyjä. Mielenkiintoista kyllä, kummallisimmat kertomukset ovat usein tosia. Maailmanluokan kilpakuljettajaksi nouseminen pelkkää autopeliä pelaamalla kuulostaa äkkiseltään höyrypäisyydessään paksulta pajunköydeltä. Tällaista on kuitenkin tapahtunut, ja moinen tarina on luonnollisesti kertomisen ja elokuvan veroinen.

Pelimaailmaa vähemmän tuntevatkin tietänevät autopelin Gran Turismo. Vuonna 1997 Sonyn PlayStationille ensi kertaa julkaistu peli nauttii kilpa-ajoa simuloivana pelinä laajaa arvostusta. Kymmenisen vuotta pelin lanseerauksen jälkeen autojätti Nissanin aloitteesta polkaistiin käyntiin GT Academy idealla ”Gamer to Racer” eli parhaille pelaajille tarjottaisiin mahdollisuutta nousta oikean kilpa-auton rattiin ja hommasta tehtäisiin tv-ohjelma.

Kahdeksana vuonna järjestetty GT Academy tuotti useamman kilpakuljettajan, joista tunnetuin ja pisimmän uran tehnyt on brittiläinen Jann Mardenborough. Jalkapalloilijan poika kiinnostui autoista ja kilvanajosta jo lapsena, mutta työläisperheellä ei ollut taloudellisia mahdollisuuksia harrastaa moottoriurheilua. Unelmat piti tyydyttää autopeliä pelaamalla. Vuosien pelaamisen myötä opintonsa keskeyttänyt nuorimies pääsi mukaan GT Academyyn, josta hän nousi oikeaksi ammattilaiskuljettajaksi. Lapsuuden haave toteutui.

Tällaisista tarinoista jos mistä tehdään elokuvia. Jann Mardenborough’n tarinasta tehtiin elokuva Gran Turismo. Vaikka nimi on sama kuin pelillä, Gran Turismo ei ole pelielokuva eikä elokuva pelistä, vaan kyse on elämäkerrasta ja urheiluelokuvasta hyvinkin perinteisessä hengessä. Mardenborough’n tarinaa on toki sovitettu sujuvaa elokuvakerrontaa myötäileväksi, mutta kuvattujen tapahtumien suhteen mitään ei ole varsinaisesti vedetty hatusta vaan Nürburgringin dramaattista onnettomuutta myöten kyse on oikeasti tapahtuneista asioista.

Gran Turismon kaltainen elokuva on helposti ohitettavissa olan kohautuksella. Vastaavia elokuvia on nähty monta kertaa aiemminkin. Vaatimattomista lähtökohdista tuleva altavastaaja yltää vaikeuksien kautta kaikkien yllätykseksi voittoon – ja jos ei varsinaiseen voittoon, niin osoittaa ainakin kaikkien ennakkoluulot vääriksi ja lunastaa paikkansa.

Kyse onkin enemmän siitä, mitä tämän tutun perusasetelman ympärille kyetään rakentamaan ja miten.

Visuaalisuudeltaan ja elokuvakerronnaltaan Gran Turismo ei ole mitenkään visionäärinen elokuva, mutta lajissaan se on yllättävän sujuva. Yli kaksituntisessa elokuvassa ei ole varsinaisia suvantoja. Keskeisille henkilöhahmoille on nimittäin annettu kiitettävästi tilaa ja mahdollisuuksia kehittyä. Tästä syntyy elokuvaa kannattelevaa draamaa, mikä on tärkeä vastapaino kilvanajolle, jota elokuvassa ei lopulta edes ole mitenkään hallitsevan paljon. Tieteiselokuvillaan District 9 (2009), Elysium (2013) ja Chappie (2015) osaamisensa osoittanut Neill Blomkamp hallitsee sujuvan ja mukaansa tempaavan kerronnan myös Gran Turismossa.

Mielenkiintoista oli myös havaita, miten nuorempi katsoja uppoutui elokuvaan. Nuorelle urheiluelokuvien kliseet eivät ole vielä läpikotaisin tuttuja, vaan palasista rakentuu aidosti kiinnostavaa elokuvaa. Tämä osoittaa, että CGI-seikkailuillakin kyllästetty sukupolvi kykenee aidosti syventymään draamaan, kun siinä on heille samaistuttavia asioita. Gran Turismo on elokuva, jota kykenee yllättävän luontevasti katsomaan yhdessä teini-ikäisen kanssa ilman sukupolvien välistä vaivaantumista. Se on elokuvalle jo oma ansionsa.

Aiheesta enemmän kiinnostuneille Gran Turismon blu-ray-julkaisu tarjoaa lisämateriaaleja niin elokuvanteosta, stunteista kuin Jann Mardenborough’sta.