Vaarna hirviöiden lihassa

Viime vuonna ensi-iltansa sai sarjakuvaan perustuva Herrasmiesliiga (The League of Extraordinary Gentlemen, 2003), joka osoittautui ala-arvoiseksi yritykseksi sovittaa kekseliäs idea elokuvaksi. Siinä maailmankirjallisuuden klassikkosankarit viskattiin kaikki samaan sukellusveneeseen maailmaa pelastamaan. Nyt samantapaisella ajatuksella jatkaa Stephen Sommersin Van Helsing, joka tällä kertaa kokoaa yhteen kauhuelokuvien klassikkohirviöt, kuten Draculan, Frankensteinin ja ihmissudet. Joukosta on poissa ainoastaan muumio, jonka edesottamuksia Sommers on itse asiassa jo ehtinyt esitellä kahden elokuvan verran.

Gabriel van Helsing (Hugh Jackman) on kaikenlaisten yliluonnollisten voimien metsästäjä, joka toimii salaisesti katolisen kirkon palveluksessa. Hänet lähetetään Transylvaniaan auttamaan Valeriouksen suvun viimeistä jäsentä, Annaa (Kate Beckinsale), jota aina yhtä ilkeä vampyyrikreivi Dracula (Richard Roxburg) hehkeine morsiammineen jatkuvasti piinaa. Yhdessä he laittavat yhdelle jos toisellekin epäkuolleelle vaarnaa rattaisiin oikein olan takaa.

Frank Masi - © 2004 Universal StudiosSommersin etuna verrattuna vaikkapa Herrasmiesliigaan on se, että hän uskaltaa tehdä suoraan pastissia esimerkiksi klassisen Hammer-yhtiön kauhuelokuvista. Näin Van Helsing pystyy muutamaan otteeseen jopa nauramaan itselleen, vaikka aina välillä meno tuntuukin hieman liian otsa kurtussa ohjatulta. Samalla Sommers jatkaa edellisistä elokuvistaan Muumio (The Mummy, 1999) ja Muumion paluu (The Mummy Returns, 2001) tuttua huumorilla ryyditettyä action-linjaa, jota koristavat myös näyttävät ja hyvin tehdyt erikoistehosteet. Vampyyrimetsästäjien seikkailut saavatkin sellaiset akrobaattiset ja liioitellut mittasuhteet että päätä huimaa. Tämä ei kuitenkaan käänny elokuvaa vastaan, koska realismilla ei muutenkaan ole paljon jakoa Van Helsingistä puhuttaessa. Vauhti, toiminta sekä fantastiset näkymät ovat pääosassa, ja tässä tehtävässään ne toimivatkin kiitettävästi.

Suurin ongelma elokuvassa on sen pituus. Yli kahteen tuntiin venytetty hirviöiden hippaleikki alkaa väistämättäkin puuduttaa, koska elävien kuolleiden lahtaaminen ja tehostetemput eivät pidä katsojan mielenkiintoa yllä koko keston vertaa. Itse tarina taas on ihan pelkkää silmänlumetta, joten siitäkään ei ole apua yleisön alkaessa vilkuilemaan kellojaan. Tästä huolimatta Van Helsing pesee mennen tullen Herrasmiesliigan hölmöilyt tai Varjojen valtakunnan (Underworld, 2003) kaltaisen, joka kantiltaan tyhjää kolisevan viritelmän. Sommers ohjaa toimintaa ammattimiehen elkein, ja seikkailua etsivälle tässä elokuvassa sitä myös riittää.

* * *
Arvostelukäytännöt

Toimituskunnan keskiarvo: 1,7 / 6 henkilöä