Tuska vailla hurmiota

Viisikymmentäluvun Skotlannissa on ankeaa. Siellä on likaista, harmaata ja ahdistavaa. Tähän tunnelmaan sopii hyvin kanavassa ajelehtiva ruumis, jonka jokilaivan apupoika Joe (Ewan McGregor) ja kippari Les (Peter Mullen) onkivat kuiville. Joe on harhaileva sielu, joka on ajautunut hanttihommiin laivalle. Suurempiakin suunnitelmia on ollut. Hän ryhtyy kehittelemään suhdetta Lesin vaimoon Ellaan (Tilda Swinton). Suurin ongelma hänelle ei ole mustasukkainen aviomies vaan menneisyyden haamut, jotka liittyvät kuolleeseen tyttöön ja murhaoikeudenkäyntiin. Kyse ei kuitenkaan ole trilleristä, vaan väkevästä ihmissuhdedraamasta.

© Sony Picture ClassicsDavid Mackenzien ohjaama Nuori Adam on tyylikäs filmisovitus Alexander Trocchin 1950-luvulla julkaistusta beat-romaanista. Kirjan on sanottu olevan Skotlannin sieppari ruispellossa. Elokuvan tunnelmissa lahjakas herra Ripley kohtaa seitsemännen portaan enkelin nokiset slummit. Joe on jonkin sortin sosiopaatti, joka ei selvästikään nauti elämästä, vaikka naikin lähes kaikkea mikä eteen sattuu. Edes tuokiot pubissa eivät ole miellyttäviä, vaan täynnä nuoren miehen ahdistusta.

Eivät nauti muutkaan hahmot, suttuisen pikapanon jälkeen puoliksi palanut sätkä poimitaan kadulta ja poltetaan loppuun. Elokuva onkin tuskaisten ihmishahmojen selviytymiskertomus ja sellaisena vaikuttava. Se on brittiläistä laatutuotantoa, joka valitettavasti pitää sisällään myös muodon jäykkyyden. Toisinaan elokuvan vanhanaikaisuus on miellyttävää, mutta aika ajoin se on vain tylsää. Tarinan edetessä tunnelma kuitenkin tiivistyy, ja loppu on lakonisuudessaan suorastaan mykistävä. Katsojalle ei tarjota helppoa vapautusta.

© Sony Picture ClassicsEwan McGregor ja Tilda Swinton ovat erinomaisia lihallisissa rooleissaan, eivätkä Peter Mullen ja ex-tyttöystävän roolissa nähtävä Emily Mortimer jää heistä tippaakaan jälkeen. On hienoa että McGregor tekee Hollywoodin suurtuotantojen lisäksi tällaisia pientuotantoja. Hänen myötään Nuori Adamkin sai valtavasti lisähuomiota, vaikka mikään kassamagneetti ei ollutkaan. Elokuvan tunnelmaan sopivasta musiikista vastaa Talking Heads -yhtyeestä tunnettu David Byrne. Musiikkikaan ei varsinaisesti svengaa, mutta kulkee eteenpäin yhtä vääjäämättömästi kuin proomu kanavassa.

Mutta kuka on Adam? Ei ainakaan tämän elokuvan päähenkilö. Elokuvassa kun ei ole yhtään Adam-nimistä hahmoa. Trocchi oli mieltynyt nimikepposiin, niinpä hän antoi romaanilleen tällaisen nimen. Peter Mullenin tulkinnan mukaan nimi voisi viitata Aatamiin ennen Eevaa, mieheen alkukantaisimmillaan. Nähtyään elokuvan, ei tulkintaa voi pitää aivan huonona.

* * * *
Arvostelukäytännöt

Toimituskunnan keskiarvo:2,7 /3 henkilöä