Huono kasvatus kotikatsomo

Monen mielestä saattaa olla hämmästyttävää, että sellainen homoseksuaalien ja transihmisten sanansaattaja kuin Pedro Almodóvar on kotoisin katolisesta ja entisestä fangalistihallinnon maasta. Almodóvar-ilmiössä onkin osittain juuri kyse näistä kahdesta instituutiosta vapautumisesta, eräänlaisesta karnevalismista. Katolisuus on selvästikin kiinnostanut Almodóvaria enemmän kuin politiikka, ja kirkolla ja papeilla on ollut aina osansa miehen sateenkaarenkirjavissa elokuvissa.

Huono kasvatus tarttuu arkaan aiheeseen, katolisessa kirkossa hiljaa hyväksyttyyn poikien hyväksikäyttöön. Loppujen lopuksi aihe jää elokuvassa varsin kevyelle käsittelylle muiden teemojen noustessa esiin. Huono kasvatus onkin Almodóvarille tyypillisempi kertomus intohimoista, ihmissuhteista ja valtapeleistä niiden sisällä, kuin poliittinen tai aatteellinen elokuva.

Elokuva kaipaisikin enemmän kantaaottavuutta. Huono kasvatus myös vahvistaa stereotyyppiä siitä, että lapsena raiskatuista kuoripojista kasvaa transseksuaaleja homoja. Almodóvarin elokuvissa stereotyyppejä riittää, ja koska ohjaaja käsittelee aihettaan homokulttuurin sisältä, on vaikea lähteä tuomitsemaan näitä valintoja. Kysymys on myös itseironiasta. Hahmot ovat tutun tragikoomisia, niin kuin aiemmissakin elokuvissa, kuten Kaikki äidistäni ja Puhu hänelle. Naisia elokuvassa on vähemmän kuin koskaan.

Huono kasvatus alkaa lupaavasti. Tarinat, ajat ja paikat soljuvat sopivasti sekaisin. Nuoret pojat Ignacio ja Enrique rakastuvat luostarikoulussa. Mustankipeä Ignacioon rakastunut pedofiilipappi erottaa Enriquen. Miehet tapaavat 16 vuoden kuluttua ja alkavat työstää lapsuudestaan elokuvaa. Mikään elokuvassa ei ole itsestään selvää ja henkilöt eivät olekaan sitä, mitä katsojat pistetään alussa luulemaan. Loppua kohti elokuva kuitenkin hajoaa ja luisuu otteestaan. Ongelmana henkilöiden ja tarinoiden sekasotkussa on se, että katsojan on lopulta vaikea samaistua kehenkään.

Kuvamaailma elokuvassa on almodórvarmaisen raikasta väreiltään ja leikkaukseltaan. Tunnelmaa tuo upea poikakuoromusiikki. En ole aiemmin oikein ymmärtänyt Gael Garcia Bernalin mainetta, mutta Huonon kasvatuksen kolme rooliaan hän hallitsee kiitettävästi. Vastanäyttelijä Fele Martínez jää yhtä etäiseksi kuin roolihahmonsakin. Dvd:n ekstrat ovat kelvollisia, mutta mitään suuria yllätyksiä ei ole tiedossa.

Huono kasvatus on julkaistu osana Almodovar Collection -sarjaa, jossa on julkaistu elokuvat: Huono kasvatus, Intohimon laki, Kaikki äidistäni, Kika, Lihan värinä, Matador, Mitä olen tehnyt ansaitakseni tämän?!!, Naisia hermoromahduksen partaalla, Pahat tavat, Puhu hänelle, Salaisuuteni kukka, Sido minut! Ota minut!