Genrerajoja rikkova
Perheenäiti ja siivoojana työskentelevä Gloria (Carmen Maura) on lähellä katkeamispistettä – pahansisuinen taksikuski-aviomies (Ángel de Andrés López) valittaa kaikesta, rahat ovat tiukilla ja lapset nälkäisiä. Edes syrjähyppy tuntemattoman kanssa kendo-salin suihkutiloissa ei onnistu toivotulla tavalla.
Ei ihme, että pillerit maistuvat masentuneelle ja turhautuneelle raatajalle. Onneksi apuakin on tarjolla: naapurissa asuva prostituoitu Cristal (Verónica Forqué) lähettää Glorian asiakkaansa luo siivouskeikalle lisätienestejä hankkimaan.
Madridilaiseen lähiöön sijoittuva tragikomedia kehittyy vähitellen trilleriksi, johon liittyvät olennaisesti väärennetyt Hitlerin kirjeet, Raha-niminen lisko ja loppuun kaluttu jamón serrano -koipi. Elokuva tuhlailee juonikulkuja, kulttuurisia viitteitä ja tarinoita tarinoiden sisällä – yhtenä esimerkkinä näistä perheen televisiossa cameoroolissa esiintyvä ohjaaja. Se onnistuu silti säilyttämään napakan rytminsä, elokuvan energia vie vastustamattomasti eteenpäin.
Mitä olen tehnyt ansaitakseni tämän toi Pedro Almodóvarin kansainvälisen yleisön tietoisuuteen elokuvakitchin taiturina. Varsinainen läpimurto tapahtui muutamaa vuotta myöhemmin elokuvalla Naisia hermoromahduksen partaalla (1988), jossa ohjaaja kehitteli samoja aineksia vielä pidemmälle.
Ohjaajalle ominaista on herkullisten tilanteiden rakentelu ja muheva dialogi, jota tarjoilee melko laaja näyttelijäkaarti. Carmen Mauran roolisuoritus nousee kuitenkin ylitse muiden. Elokuvan hulvattomaan henkilögalleriaaan kuuluvat muiden muassa omalaatuinen, kepukoita hamstraava isoäiti (Chus Lampreave), Soitinmenojen pastori Silliä muistuttava hammaslääkäri ja telekineettisiä kykyjä omaava tyttö.
Hahmoja yhdistää löyhä moraali ja tarkoitus pyhittää keinot -ajattelu. He ovat viettiensä ja halujensa vietävissä, ja kuitenkin nuo samaiset vietit myös pelastavat heidät. Elokuva pursuaa vastustamatonta elinvoimaa ja toivoa, kaiken kurjuuden keskelläkin.
Toimituskunnan keskiarvo: 3,5 / 2 henkilöä
Seuraava:
My Beautiful Laundrette
Brittiläisen 1980-luvun elokuvan klassikko kuvaa rakkautta monipuolisesti ja rasismia yksioikoisesti.
Edellinen: Werewolves Within
Videopeliin perustuvassa kauhukomediassa on lupausta, mutta se ei aivan riitä.