The Room Next Door valkokangas

Kuoleman kohtaaminen on espanjalaisen ohjaajamestari Pedro Almodóvarin ensimmäisen täyspitkän englanninkielisen elokuvan The Room Next Doorin (2024) aiheena. Huolimatta kielen ja lokaation vaihdoksesta Espanjasta Yhdysvaltoihin teemat ovat tuttuja ihmisten välisistä vaikeista suhteista, rakkauteen sekä oman rajallisuuden hyväksyntään.

Uusimmassa teoksessaan kuolemaa käsitellyt kirjailija Ingrid (Julianne Moore) saa kuulla nuoruudenajan ystävänsä sotareportteri Marthan (Tilda Swinton) sairastavan loppuvaiheen syöpää. Uudestaan lähentyvät ystävät keskustelevat menneisyydestään ja suhteistaan (Alex Høgh Andersen, John Turturro). Lopulta maalaishuvilan vuokrannut Martha pyytää Ingridiä pysymään hänen seuranaan, viereisessä huoneessa, koska aikoo toteuttaa eutanasian eikä hän halua olla lopun tulessa yksin.

The Room Next Door on voimakas kannanotto arvokkaan kuoleman sallivan eutanasian puolesta. Almodóvar tekee saman kuin maanmiehensä Alejandro Amenábar elokuvassa Meri sisälläni (Mar Adentro, 2004). Hän kertoo minimalistisin keinoin tunteellisen tarinan yhden ihmisen halusta päättää elämänsä läheistensä tukemana. Yhtä suorasukaista elokuvaa aiheesta ei olisi pystytty pelkästään amerikkalaisessa arvoilmapiirissä tekemään. Näitä vanhoillisia näkemyksiä kritisoidaan elokuvan poliisien esittämistavoissa.

Raskaasta aiheestaan huolimatta The Room Next Door on täynnä elämän lämpöä, arjen absurdeja tilanteita pääkaksikon etsiessä kotiin unohtunutta eutanasiapilleriä sekä ymmärrystä eri tavoin ajattelevia ihmisiä, kuten naisten nuoruuden ajan rakastetun Damianin (John Turturro) linkolamaisia ajatuksia kohtaan. Espanjan kieli on ollut erottamaton osa Almodóvarin elokuvien ilmaisuvoimaa, tästä huolimatta englanti soljuu keskusteluihin tiivistyvässä elokuvassa luontevasti sekä otteessaan pitävästi. Pohjamateriaalina on toiminut Sigrid Nunezin romaani What Are You Going Through (2020).

Ohjaajan englanninkielisen teoksen muusa Swinton on parhaimmillaan hieman itsekeskeisenä Marthana, joka ei lähestyvän kuoleman myötä oman elämän kipupisteitä käsitellessään osaa aina huomioida toisten ja hänen jälkeensä jäävien ihmisten tunteita. Laittautunut Ingrid luo täydellisen vastakohdan poiskuihtuvalle Marthan naturalismille. Silti vertauksilta Bergmanin elokuvaan Naisen naamio – Persona (1966) ei voida välttyä erityisesti useissa lähikuvissa naisten kasvoista. Moore tuo ruotsalaisen näyttelijäkuuluisuuden mukaan nimetyn Ingridin rooliinsa tukea ja ymmärrystä, mutta myös ahdistuneisuutta omasta vastuustaan sekä maailman tilasta.

Vahvojen naisten väliset suhteet ovat olleet aina Almodóvarin töiden keskiössä, mutta nyt Swintonin ja Mooren väliset sielukkaat keskustelut käytännössä kannattelevat niiden varaan kutoutuvaa elokuvaa. Takaumilla Marthan nuoruudesta, joita hyödynnetään samalla tavoin kuin ohjaajan lyhytelokuvassa Strange Way of Life (2023), syvennetään elokuvan nykyhetken tapahtumia sekä hänen vaikeaa suhdetta tyttäreensä Michelleen (myös Tilda Swinton).

Hengeltään ja kuvastoltaan ohjaajansa espanjalaista filmografiaa lähelle tuleva teos ottaa orgaanisesti New Yorkin lähimaaseutuineen osaksi narratiivia kahden uudelleen lähentyvän ystävyksen välisen ymmärryksen kuvauksessa. Tuotantosuunnittelu on taattua Almodóvaria kirkkaine väreineen Swintonin omalaatuisen puvustuksen pistäessä erityisesti silmään, ja Alberto Iglesiasin musiikki vie takaisin vanhan mantereen puolelle. Elokuva on ohjaajansa parhaimmistoa sitten Kärsimyksen ja kunnian (Dolor y gloria, 2019).

The Room Next Door on osoitus espanjalaista elokuvaa määritelleen Almodóvarin elokuvien teemojen universaaliudesta, ja miten ne toimivat yhtä hyvin amerikkalaiseen kontekstiin siirrettynä. Keskiössä ovat rikkaat näyttelijäsuoritukset sekä ajankohtaiset ja kantaaottavat moraaliset kysymykset hyvän kuoleman sallimisesta ja taakse jääneiden läheisten ymmärtämisestä. Ohjaajan tulevissa elokuvissa kuulisi mieluusti jälleen hänen natiivikieltään, mutta en pane pahakseni myös angloamerikkalaisen tuotantokontekstin hyödyntämistä. Laskevan auringon värjäämiä vaaleanpunaisia lumihiutaleita kun harvemmin Espanjassa nähdään.