Modernin groteskin tekemisen vaikeus
Petri Karra keräsi vuonna 2008 kehuja kotimaisia debyyttiromaaneja arvioineelta raadilta teoksestaan Haarautuvan rakkauden talo. Vaikka kyseessä on miehen ensimmäinen romaani, ei nelikymppistä kirjailijaa voi kuitenkaan pitää varsinaisena untuvikkona sanataiteen parissa. Aikoinaan teoreettista filosofiaa ja oikeustiedettä sekä sivuaineena yleistä kirjallisuustiedettä opiskellut Karra kertoo haaveilleensa kirjoittamisesta ja kirjailijan urasta enemmän tai vähemmän jo kymmenen vuoden ajan. Sinä aikana hän on työstänyt useita elokuvakäsikirjoituksia sekä debyyttiromaaninsa, joka oli samalla myös hänen ensimmäinen romaaniyritelmänsä. Teoksen syntyvaiheista hän toteaa tarkemmin:
– Ajatus romaaniin lähti hyvin abstraktista ideasta, sivistys vastaan luonto, ja sen purkamisesta yksilötasolle. Mikä sen ymmärrettävämpää kuin pariskunta eroaa muka sovussa ja ymmärryksessä, mutta yhtäkkiä kaikki muuttuukin sodaksi ja helvetiksi.
Pariskunnan muodostavat Juhani (Hannu-Pekka Björkman) ja Tuula (Elina Knihtilä), jotka pyrkivät yhteisten sääntöjen avulla elämään sivistyneesti saman katon alla niin kauan, kunnes saavat myytyä yhteisen talonsa. Asiat eivät suju suunnitelmien mukaan, joten tapahtumat saavat arvaamattomia mittasuhteita, joihin sekaantuvat niin ystävät ja sutenööreinä toimivat sukulaiset kuin poliisit ja uteliaat naapuritkin.
Kirjalliset vaikutteet
Haarautuvan rakkauden taloa on verrattu Helsingin Sanomien kirja-arvostelussa muun muassa Coenin veljesten elokuvaan Fargo. Antavatko vertaukset Coenin veljeksiin kirjailijan mielestä romaanista oikean kuvan?
– Pyrin olemaan henkilöille yhtä aikaa julma ja hellä, sillä pyrin totuuteen niiden kautta. Myös Coenin veljeksillä on tämän kaltainen tendenssi, joten siinä mielessä vertaukset pitävät paikkansa. Suurimmat vaikuttajat eivät silti ole suinkaan Coeneissa, vaan keskiaikaisessa kirjallisuudessa, Rabelais´ssa ja Shakespearessa.
Keskiaikaiset kirjailijat tulevat harvoin ensimmäisenä mieleen moderneja romaaneja lukiessa, joten vaikutteiden sovittamisessa yhteen nykypäivän ainesten kanssa luulisi olevan monenlaisia haasteita. Useita vuosia kestänyt työ ei sujunutkaan täysin ilman hankaluuksia.
– Tyylin löytäminen oli vaikeaa, sillä groteskin tekeminen nykyajassa lyö helposti yli.
Kysyttäessä kuinka paljon elokuvilla on ollut vaikutusta Karran kirjalliseen ajatteluun, kirjailija vastaa, että elokuvat ovat olleet yksi selvä inspiraation lähde, mikä näkyy Haarautuvan rakkauden talossa ennen kaikkea sujuvan juonipinnan rakentamisena.
– Halusin viihdyttää lukijoita ihan tietoisesti. Ylevän ja alhaisen naitoksen onnistuminen vaati liukkaan ja vetävän juonipinnan.
Yhteistyö Mika Kaurismäen kanssa
– Otin Mikaan yhteyttä aikoinaan Los Angelesissa kahden englanninkielisen käsikirjoituksen vuoksi. Yritimme saada niitä yhteistyönä tuotantoon, mutta toistaiseksi ne eivät ole kantaneet tulosta.
– Mika palkkasi minut tekemään myös käsikirjoituksen Dostojevskin Karamazovin veljeksistä, joka on 1100-sivuisena teoksena mielenkiintoinen kirja sovittaa elokuvaksi.
Kysyessäni käsikirjoituksesta tarkempia yksityiskohtia paljastuu, että kyseessä on jossain määrin Aki Kaurismäen Rikoksen ja rangaistuksen mieleen tuova tarina, jossa laajemmat linjat voi tunnistaa Dostojevskiksi, mutta yksityiskohdat ovat puhtaasti elokuvantekijöiden kättenjälkien tulosta.
– Sovituksessa on paljon keksittyjä aineksia, mutta se pitää sisällään myös kirjan psykologisen rikoskuvion. Tämäkään yhteistyö ei tosin ole kantanut vielä tulosta.
Karra toimi Mika Kaurismäen kanssa yhteistyössä jo tämän edellisen elokuvan, Kolme viisasta miestä, yhteydessä. Tällöin oli myös selvää, että yhteistyö tulisi jatkumaan Karran keskeneräisen romaanin filmatisoinnin muodossa. Kaurismäen kiinnostumisesta Haarautuvan rakkauden taloon kirjailija kertoo:
–- Näytin Mikalle ensimmäistä romaanin käsikirjoitusversiota ja jo siinä vaiheessa Mika innostui tarinasta. Sittemmin tarina on kulunut monia kertoja Coronan pöydässä.
Romaanikäsikirjoituksesta elokuvakäsikirjoitukseksi
Haarautuvan rakkauden talossa Karra mainitaan tekijäkrediiteissä elokuvan alkuperäiskäsikirjoituksen tekijäksi. Kirjailija toteaa, ettei osallistunut varsinaisen käsikirjoituksen työstämiseen sen jälkeen, kun hän luovutti 700–800-sivuisen romaanikäsikirjoituksen Kaurismäelle ja toiselle käsikirjoittajalle, Sami Keski-Vähälälle. Hän sanoo kuitenkin käyneensä monia keskusteluja ohjaajan kanssa muun muassa elokuvan näyttelijävalinnoista.
– Esitin aikoinaan toivomuksen näyttelijävalinnoista Hannu-Pekka Björkmanin ja Tommi Erosen suhteen. Mietin jo kirjaa kirjoittaessani, että jos siitä tulisi joskus elokuva, niin H-P sopisi mittasuhteidensa ja habituksensa puolesta hyvin Juhanin rooliin. Olin nähnyt H-P:lta suunnilleen yhden näytelmän, mutta hänen herättämänsä vahvat mielikuvat vaikuttivat roolin rakentumiseen.
Koska elokuvan käsikirjoitusta alettiin työstää keskeneräisestä romaanikäsikirjoituksesta, se eroaa monin paikoin lopullisesta romaanista.
– Monia elokuvassa esiintyviä juonikuvioita, kuten elokuvassa esiintyvä poliisikuvio, on leikattu kirjasta myöhemmin pois. Gummeruksen editori, Mikko Aarne, katsoi, etteivät ne tuo tarinalle lisäarvoa.
Käsikirjoituksen ja romaanin kirjoittamisen eroista Karra toteaa, että käsikirjoitusta tehtäessä ei tarvitse keskittyä niin paljoa taustoihin ja ympäröivään maailmaan kuin romaaneissa. Elokuvaa on tekemässä niin monia ihmisiä, että vastuu jakaantuu väkisin useaan suuntaan. Siitä huolimatta – on kyse sitten romaanista vai elokuvasovituksesta – lopputulos herättää kirjoittajassa aina sekavia tunteita.
– Oman romaanin näkeminen valkokankaalla herättää skitsofreenisia tunteita. Elokuva on kuin oma kirja, siitä on hyvin vaikea sanoa mitään. Tunnistan siinä kuitenkin oman työni.
Petri Karran kirjallinen tulevaisuus
– Kirjoitan uutta romaania, Kohtalo ohjaa, sekä elokuvakäsikirjoitusta, Pakeneva tunne. Romaanissa tutkin determinismiä, syy ja seuraus -suhdetta ja minuutta, kun taas Suomen elokuvasäätiöltä kehittelytukea saanut Pakeneva tunne on tarina neljätoistavuotiaasta pojasta, joka pakenee kuusivuotiaan siskonsa kanssa huostaanottoa ja poliisia. Kyseessä on armoton tragedia vailla komiikan häivää.
Lue myös
Seuraava:
Zaida Bergroth ja Skavabölen pojat
"Tärkeintä minulle on tunnetason uskottavuus, että elokuvan maailma ja henkilö tuntuvat emotionaalisesti tosilta."
Edellinen: Markku Lehmuskallio ja Anastasia Lapsui
"Asian pitää antaa jäädä elämään ja antaa sitä katsoville ihmisille oivaltamisen mahdollisuus."