Psykologisen trillerin ulottuvuudet

JP Siilin edellinen elokuva Ganes kertoi suomalaisen rock-yhtyeen elämäntaipaleesta. Uusi elokuva Blackout on puolestaan saanut runsaasti vaikutteita jännityselokuvien perinteestä.

– Tiedän tarkan ajan, paikan ja hetken, kun elokuvan lähtötilanne pölähti päähän noin kahden sekunnin mittaisena välähdyksenä. Samassa kuvassa oli lääkäri naula päässä, muistinmenetys ja muutama tarinaan liittyvä sisällöllinen elementti.

Ganesin teko ei vaikuttanut Siilin aihevalintaan, sillä ajatus Blackoutin tekemisestä syntyi jo viisi vuotta sitten, jolloin ohjaaja ei tiennyt tekevänsä musiikkiaiheista elokuvaa.

– On kuitenkin mukavaa, että on ollut mahdollista tehdä elokuvia eri aiheista ja genreistä.

Myöskään mediassa esillä olleet terveydenhuoltokeskustelut eivät ole vaikuttaneet elokuvan sisältöön.

– Viidessä vuodessa maailma ennättää muuttua. Terveydenhuollossa tapahtuneet asiat eivät ole niinkään vaikuttaneet elokuvan sisältöön, vaan siihen, miten katsojat suhtautuvat aiheeseen. Ihmiset ovatkin todennäköisesti alttiimpia tämän tyyppiselle elokuvalle nyt kuin muutama vuosi sitten.

Käsikirjoitus ja ohjaus

Siilin mukaan jännityselokuvan tekemiseen liittyi käsikirjoittajana monenlaisia haasteita. Tarinan kertominen olikin haastavaa ennen kaikkea kahdesta syystä.

– Tarinan päähenkilö on lääkäri, vieläpä sydänkirurgi teho-osastolla, jota minä en ole. Jos aikoo kertoa sellaisesta maailmasta vakuuttavasti, täytyy tehdä taustatyötä ja perehtyä, ja se on monisyinen maailma. Työ vaatii aikaa ja asiantuntija-apua.

JP Siili– Psykologinen trilleri vaatii myös lajityyppinä erityistä huolekkuutta – tietyllä tavalla jopa enemmän kuin draama. Jännärissä annostellaan tietoa, paljastuksia ja salaisuuden sirpaleita. Sirpaleiden järjestyksen määrittäminen ja ajoittaminen sekä yksittäisten paljastusten rakentaminen on sellaista sillihaarukkahommaa. Kun yhtä yksityiskohtaa muuttaa, se säteilee eteen ja taakse, jolloin homma menee usein uusiksi ja elokuvasta tulee erilaisia versioita.

Psykologinen trilleri lajityyppinä asetti elokuvalle tietynlaisia raameja ja mahdollisuuksia.

– Lajityyppiä pyritään tukemaan visuaalisuudella ja kuvakerronnalla. Silti etenkin äänen jälkityövaiheessa musiikki ja muu äänimaisema ovat osa-alueita, joilla odotusjännitystä pyritään luomaan.

Siilille on tärkeää löytää voimakkaita tarinoita. Lähestymistapaan liittyy hänen mukaansa myös riskejä, sillä aiheet herättävät usein sekä inhoa että ihastusta.

– Asian kanssa täytyy oppia elämään. Sisäänrakennettuna on kuitenkin miellyttämisenhalua, jolloin kaikkien toivoisi rakastavan elokuviaan. Näinhän ei voi kuitenkaan olla.

Näyttelijät

Blackout (Summanen)– En miettinyt Petteri Summasen tilalle muita näyttelijöitä. Petteri on ominaislaaduiltaan tämäntyyppiselle elokuvalle sopiva henkilö. Hän on jokamies, joka ei herätä kateutta, eikä vääränlaista ihailua. Elokuvalle on tärkeää, että keskushenkilö on sellainen ihminen, jonka puolesta voimme elää tapahtumia läpi.

Naisroolien valitseminen ei ollut yhtä helppo tehtävä. Siili oli päätymässä jo muihin valintoihin, kunnes muisti, että myös ison veden takana olevat naisnäyttelijät olivat käytettävissä.

– Roolivalinnoista tuli mukavaa lisäsävyä, sillä saman oloisina ihmisinä Irina Björklund ja Jenni Banerjee liittyvät sulavasti päähenkilön menneisyyteen ja tulevaisuuteen.

Tulevaisuus

Vuonna 2009 Siili valmistaa yhdessä Juha ja Rike Jokelan kanssa poliisielokuvien sarjan televisioon. Seuraava elokuva tullaan kuvaamaan vuoden 2010 aikana.

– Puukkojunkkareista kertova Härmä-elokuva sijoittuu Pohjanmaalle vuoteen 1847.