Sel8nne kotikatsomo

Suomessa on rajallinen määrä urheilun eläviä legendoja, joista tehty dokumenttielokuva saisi kansan sankat joukot elokuvateattereihin asti. Kuningas eli Jari Litmanen sai jo oman elämäkertaelokuvansa, ja oman teoksensa ansaitsi myös jääkiekkoilun tervaskanto Teemu Selänne. J-P Siilin ohjaama Sel8nne-elokuva keräsikin teattereihin huimat määrät katsojia, yli 130 000 katsojaa kolmessa kuukaudessa. Moiseen ei mikään dokumenttielokuva ole Suomessa aiemmin pystynyt.

Katsojat ovat puhuneet ja pulinat pois. Teukka Salamana rallipiireissä tunnettu Selänne on yksinkertaisesti niin arvostettu hahmo, että hänen suostumuksellaan tehty haastatteludokumentti kiinnostaisi, vaikka elokuva olisi toteutukseltaan kuinka tasapaksu tahansa. Ja sehän on. Ei kohtuuttoman tasapaksu, mutta jonkin verran kumminkin.

Dokumentti päästää Selänteen että hänen lähipiirinsä ääneen monenlaisista Selänteen uraa koskettaneista asioista. Miehen yksityiselämä ja uran vaiheet käydään läpi suurin piirtein kronologisesti, ja mukaan mahtuu joitain hieman pimentoon jääneitä asioita, kuten Teemun vanhemman veljen hurja nuoruus. Mutta kovin selkeitä teemoja tai isompia kerronnallisia kohokohtia ei ole yritetty nostaa esille, valtaosa asioista vain etenee sellaisenaan samalla tasamitalla ja tasaiseen tahtiin.

Selänteen elämänvaiheet ja mahtavat saavutukset ovat itsessään erittäin mielenkiintoisia, mutta toteutustapa on turhankin tylsä ja kaipaisi selkeitä painopisteitä, joihin voisi syventyä enemmänkin. Väkisin ei tietysti pidäkään kaivaa mitään sensaatioita tai yrittää tehdä asioista dramaattisempia kuin ne ovat. Selännehän on aidosti positiivinen ja hyvä ihminen, josta on turha repiä mitään kohujuttuja, koska ne eivät hänen luonteeseensa kuulu. Ei Teemu täydellinen ole, mutta ei tarvitsekaan olla.

Selänteen elämän ja uran varrella on ollut sellaisia avaintapahtumia, jotka ovat vaikuttaneet häneen ihmisenä ja urheilijana enemmän kuin muut, ja niiden kohdalla olisi kaivannut tarkempaa syventymistä. Osaan onkin syvennytty, mutta nämä kohdat on leikattu lopullisesta versiosta pois. Dvd-version mukana tulevissa poisjääneissä kohtausekstroissa on jokunen kohtaus, joiden olisi ehdottomasti pitänyt olla mukana myös teatteriversiossa.

Sel8nne on kuitenkin tehty aidolla intohimolla ja kiinnostuksella suomalaisen jääkiekon supersankaria kohtaan, ja lämminhenkinen ote välittyy myös katsojalle. Toteutus on teknisesti hyvää jälkeä lukuun ottamatta suomalaisen elokuvan ikuista helmasyntiä. Suomenkieliset haastattelut tuppaavat olemaan perinteistä möminää ja muminaa, erityisesti Hjallis Harkimon ja Kale Kummolan artikulaatio kaipaisi liki jälkiäänitystä. Vai onko vika sittenkin suomalaisessa tavassa puhua suutaan avaamatta? Englanninkieliset haastattelupätkät kun ovat kirkkaan selkeitä ja äänitys laadukkaampaa.

Koska Selänteen uniikki ura ei ole vielä lopussa, elokuva kaipaisi myös uutta redux-versiota kuluvan jäähyväiskauden jälkeen. Päättäähän tämä kausi yhden aikakauden suomalaisessa urheiluhistoriassa, ja hyvälle tarinalle tarvittaisiin aina hyvä lopetus. Sopiva kliimaksi Sel8nne 2.0 -teokselle olisi esimerkiksi Teukan poistuminen Sotshin olympiajäiltä, toivottavasti mitali kaulassa.