Tuhannen hotellin kautta

Laulaja Jorma Kääriäisellä ei ole yhtä kimaltelevaa paitaa päällään kuin esiintyessään, mutta kyllä hän erottuu kirkkaan sinisessä pikkutakissaan. Mies antaa lempeän ja rehdin vaikutelman itsestään, samanlaisen kuin dokumenttielokuvassa Yhden tähden hotelli. Elokuvan ohjaaja Ari Matikainen vastailee kysymyksiin puhelimessa.

Moni muistaa Jorman Agentseista, mutta muutakin on tullut tehtyä. Varastomiehen hommia ja autovuokraamovirkailijan töitä on kokeiltu, mutta musiikin parissa Kääriäinen on häärinyt vuodesta 1975. Ajokilometrejä ei ole laskettu – miehellä on todella mittava keikkatausta.

– Agentsien kanssa me paukutettiin 12 vuoden aikana 1052-1053 keikkaa. Tigersien aikoina eli Freddie Falcon -nimellä kun mä kiersin, niin silloin me tehtiin vielä kovempaa tahtia. Parempi kun niitä ei laske. Menee vaan. Sillä tiellä tässä ollaan.

Lapiohommia

Ari Matikainen puhuu hyväntahtoisesti "ammattitaitoisista lapiomiehistä" viitatessaan Jormaan ja Agentseihin. Hän halusi tehdä Taideteollisen korkeakoulun lopputyönään dokumentin suomalaisesta tanssimusiikki- ja lavaelämästä. Jorma Kääriäinen oli hänelle selvä vaihtoehto.

Janne Haavisto oli tehnyt musiikkia Matikaisen aiempiin tuotantoihin ja on myös Kääriäisen soololevyjen tuottaja. Ensimmäisen soololevyn teon jälkeen Ari otti yhteyttä Haaviston kautta Kääriäiseen. Haavisto on vahvasti mukana uudessa kotimaisessa elokuvassa, koska hänen kauttaan hoitui myös Aleksi Salmenperän Miehen työ -elokuvan musiikki.

Kääriäistä arvelutti ensin, että minkälaista juttua Matikainen oli lähdössä tekemään. Matikainen vakuutti laulajan, koska aikeena oli tehdä puhdas muusikkodokumentti, ja ohjaaja tunsi Kääriäisen taustoja Agentseja aiemmaltakin ajalta.

Kolmen vuoden kuvaukset

Kääriäinen halusi kysyä Agentseilta ensin luvan ryhtyä kuvauksiin, koska he tulisivat olemaan elokuvassa myös vahvasti esillä.

– Kundit sano, että tee ihmeessä, eihän tommoista ole koskaan tehty. Sä oot vielä elossa. --- Mutta ei meistä kukaan olisi osannut ajatella, että tämä olisi ollut tällainen kolmen vuoden projekti!

Art Films ja Arto Halonen saatiin tuottajaksi, josta Kääriäinen on tyytyväinen. Pitkien kuvauksien aikana kaikista tuli hyviä ystäviä keskenään. Luottamus oli syvä:

– Meidän ei kenenkään tarvinut kantaa murhetta siitä mitä ollaan tekemässä. Pelisäännöt olivat selvät. Siinä vaiheessa kun materiaali on läjässä, niin Ari tekee siitä sen, minkä hän haluaa. Ja se on sellainen kuva minkä hän on muodostanut minusta tämän kolmen vuoden aikana. Ja se näytetään. Kukaan meistä ei puutu siihen.

Katsoja kuljettajana

Ari Matikaisen lähestymistapa dokumentintekoon on tunnelähtöinen. Hän vastustaa ajatusta, että dokumentissa katsoja on passiivinen vastaanottaja, jolle tuputetaan liikaa informaatiota.

– En halua tunkea silmät ja suut täyteen tietoa. Lähden tunteiden ja myötäelämisen kautta rakentamaan elokuvaa. Katsoja on enemmänkin kuljettaja, ei matkustaja!

Matikainen halusi nostaa isosta kuvausmateriaalista esiin kolmen vuoden tunteiden kirjon ja tarkastella muusikon ammattia usealta kantilta. Ohjaajalla on itselläkin musiikkitaustaa. Mukaan otettiin iso festivaalikonsertti ja pikkuruinen tanssilavakeikka, kesää ja talvea, itkua ja naurua.

Lempeä laulaja

Kokemuksen karttuessa pystyy esiintymiseen ja musiikin tekemiseen suhtautumaan vapautuneemmin. Kääriäinen on tyytyväinen, kun enää ei tarvitse suoritusta viilata pilkuntarkaksi.

– Ei enää jaksa murehtia, että tulikohan tuo ääni nyt ihan varmasti puhtaasti. On uskallus jättää sinne semmoista, että tuo se on. Miksi lähteä korjaamaan, jos se ei ole rikki?

Kääriäisen suuri esikuva on Kuningas itse, Elvis. Mutta Yhden tähden hotellin perusteella voisi sanoa, että Jorma on elämäntapojensa suhteen kiltimpi rock/iskelmätähti kuin esikuvansa. Kääriäinen toppuuttelee ensin:

– Sitten kun olen pahana, olen todella pahana. Itse on vaikea sanoa. Sun pitäisi kysyä orkesterin porukoilta... Mutta kyllä minä tuommoisen ihmisen näen joka ikinen aamu peilistä.

Tulevaisuuden haaveet ja suunnitelmat keskittyvät Kääriäisellä seuraavaan soololevyyn ja isoon konserttikiertueeseen Riku Niemi Orchestran kanssa. Matikaisella tuntuu olevan kaikki projektit vielä auki. Mies ei ainakaan halua paljastaa vielä seuraavan elokuvan aihetta. Fiktion tekeminenkään ei ole pois suljettu mahdollisuus, ohjaaja ei ole ahdaskatseinen:

– Elokuva kun elokuva. Hyvä biisi on hyvä biisi, oli se sitten humppaa tai heviä!, Matikainen nauraa.