Kadonnut tyttö Mikä-Mikä-Maassa

Benh Zeitlin aloitti ohjaajan uransa voimalla ja vimmalla. Maagista realismia tihkuva indie-elokuva Beasts of the Southern Wild (2012) sai huippuarvosteluja ympäri maailman. Film-O-Holicin arvostelussakin tuli harvinaiset viisi tähteä.

Väkevään kerrontaan, amatöörinäyttelijöihin ja rosoisen elämänmakuiseen tyyliin rakentuva tarina pohjautui Lucy Alibarin näytelmään. Alibar ja Zeitlin kirjoittivat tarinana elokuvakäsikirjoitukseksi. Lopputuloksena oli elämän suuriin ja pieniin hetkiin heittäytyvä, vahva kokonaisuus. Olennaisin elementti elokuvassa oli kuitenkin ohjaajan löytö, 9-vuotias luonnonlahjakkuus Quvenzhané Wallis. Elämää ja energiaa uhkunut Wallis oli historian nuorin näyttelijä, joka sai Oscar-naispääosaehdokkuuden.

Wendy

Zeitlinin ohjaajauran jatko ei kuitenkaan ole edennyt kovin sujuvasti. Zeitlin päätti jo esikoiselokuvansa valmistumisen aikoihin tehdä oman tulkintansa Peter Panista. Tämä tulkinta kerrottaisiin J.M. Barrien klassikkosadun ainoan naispuolisen hahmon Leenan eli Wendyn näkökulmasta. Zeitlin hinkkasi tarinaa vuosikausia tyylipuhtaan perfektionistin elkein. Esituotantoon hupeni neljä vuotta, ja vuonna 2017 tapahtuneiden kuvausten jälkeen jälkituotantoon meni lähes kolme vuotta.

Väläyksittäin Wendy yltää samoille taajuuksille kuin Zeitlinin aiempi elokuvakin. Teoksessa on useita hienoja oivalluksia, kuten perinteisen lentomatkan korvaava tavarajuna, jonka kyydissä lapset lähtevät kohti Mikä-Mikä-Maata. Junaotoksissa tuntuu kuin juna lentäisi ja kiidättäisi matkustajansa maitten ja mantereitten halki, ja samalla veisi lapset hetki hetkeltä pois arjen realismista.

WendyAmatöörinäyttelijöiden käyttö on Wendyn selkeä voimavara kuten Beasts of the Southern Wildissakin. Toistensa päälle kimeästi huutavat lapsilaumat ovat juuri niin aitoja ja ärsyttäviä kuin tosielämässäkin. Quvenzhané Wallisin kaltaista löytöä ei Wendyssä kuitenkaan ole, vaikka Peteriä esittävässä Yashua Mackissa on selkeästi haettu samankaltaista primitiivistä ja estotonta villilapsi-linjaa.

Fokuksen olisi suonut pysyvän tarkemmin nimihenkilö Wendyssä (Devin France). Alkuvaiheilla juoni malttaa keskittyä hänen näkökulmaansa, mutta välillä Wendyn osana on olla vain tapahtumien toteaja ja vierestä seuraaja juonen keskittyessä hänen veljiinsä ja Peteriin. Loppuvaiheilla Wendy ottaa taas isompaa roolia, mutta siinä vaiheessa tarina hylkää aiemman villin vapautensa ja kurvaa kohti totuttua ja turvallista Pan-myyttiä ja Barrien sadun perusasetuksia.

WendyWendyn vahvuudet ovat eloisissa lapsissa sekä naturalistisessa, liki dokumentaristisessa kuvakerronnassa, joka luo hyvän pohjan irtiottoihin realismista. Dramaturginen kokonaisuus on kuitenkin hetkittäin vaarassa hukkua Mikä-Mikä-Maan rientoihin. Rauhallinen työstäminen on monesti eduksi, mutta joskus olisi hyvä päästää irti, lopettaa ajoissa ja ottaa etäisyyttä omaan työhön. Zeitlin on luonut kauniin ja näyttävän kokonaisuuden, mutta esikoisteoksensa kerronnalliselle tasolle hän ei yllä. Ehkä se olisikin liikaa vaadittu.

Peter Panista tehtiin samana vuonna toinenkin uustulkinta eli lattea Come Away (2020), joka oli näennäisen vaihtoehtoinen mutta viime kädessä kliseinen sekä vailla elokuvallista uskallusta. Wendy on silottelemattomampi ja kekseliäämpi, mutta sen olisi toivonut uskaltavan rikkoa muottia vielä vähän enemmän. Myös Zeitlinin toivoisi seuraavaksi laajentavan omaa ohjauksellista linjaansa.

* * *
Arvostelukäytännöt

Toimituskunnan keskiarvo:2,8 /4 henkilöä