Älä pelkää hirviöitä, vaan ihmisiä niiden takana
Jättimäinen rotko salaisuuksineen jossain päin maapalloa. Soveltuvat ihmiset valitaan yksi kerrallaan suorittamaan rotkon vartijan roolia joko itä- tai länsipuolelle. Länsivartijat läntisestä maailmasta ja itäiset itäblokista. Tarjolla olevaa tehtävää eivät vapautuvat henkilöt liiemmin ehdi kuvailla. Niin kiire on päästä takaisin siviiliin. Perehdytys hämärään tehtävään jää pintapuoliseksi. Onnea vaan ja koitahan selvitä vuosi hengissä.
Yksinoleilu puuduttaa ja pian itäisen puolen Drasa (Anya Taylor-Joy) ja läntisen Levi (Miles Teller) alkavat kommunikoida toistensa kanssa hauskalla tavalla. He yhdistävät voimansa rotkokansaa vastaan ja pärjäävätkin taistossa hyvin kattavan asearsenaalinsa avulla. Tässä tarina rullaa tyylikkäästi kuvan ja huolella kuratoidun musataustan (originaaliosuuksista vastuussa naulanikkarit Reznor ja Ross) voimalla. Tietenkin vartiointipaikan hylkäämisellä on hintansa ja onttoörmyjen salaisuudetkin selviävät mäiskeen lomassa.
Pientä jännitystä on aina ilmassa, kun korkeamman profiilin tuotannot jättävät teatterikierrokset kotimaissaankin väliin. Scott Derrickson (The Black Phone) ei ohjaa Oscar-rysää, joten suoratoistoensi-ilta Applen palvelussa on sitä kautta ymmärrettävää. Nautinnollisen toimintaviihteen luonnin hän kyllä taitaa. Olisiko teattereissa ollut kassavirtaa tarpeeksi tarjolla, jää arvailujen varaan.
Kovin usein suoratoistojen originaaleissa joutuu pettymään. Hienoa, että Gorgessa päästään kelpo lopputulokseen. Käsikirjoitus todella luottaa yksinkertaiseen konseptiinsa, vaikka kovin suuresta omaperäisyydestä ei nyt voidakaan puhua. Eipä toisaalta tarvitsekaan, jos peruspoljento jytisee näin tukevasti.
Toteutus nojaa tarinan ohella vahvasti Taylor-Joyn ja Tellerin karismaan. Ensimmäisellä on enemmän kaistaa ilmaisulleen, mutta kyllä Tellerinkin hyvin peesaa suoraviivaiseksi kirjoitetun sotilaan osassaan. Romanttiset elementit eivät ylikorostu ja lopunkin nielee ilman sokerihumalaa. Tietenkin tarinassa venytetään uskottavuuden akseleita paikoin liikaa ja aseet paukkuvat ehtymättömillä lippailla, mutta niistä ei nyt jaksa niin saarnata.
Sattumaa vai ei, Sigourney Weaverilla on samankaltainen roolihahmo kuin The Cabin in the Woods -elokuvassa.
Seuraava:
Pikku Siperia
Taivaallinen interventio sekoittaa tuppukylän elämän Dome Karukosken Netflix-elokuvassa Pikku Siperia.
Edellinen: Self Reliance
Jonninjoutavaan jaaritteluun tukahtuva elokuva keski-ikäisestä miehestä, joka hakee elämäänsä säpinää osallistumalla selviytymispeliin.