Hurskas ja kuriton
Chileläisohjaaja Sebastián Lelio nousi hiljattain suuren yleisön tietoon Fantastinen nainen -elokuvansa (2017) myötä. Teos voitti parhaan vieraskielisen elokuvan Oscarin, joten odotukset ovat korkealla myös seuraavan kohdalla. Tottelemattomuus pureutuu syvän uskonnollisen yhteisön kiemuroihin, joissa yksilölle varatut roolit ovat ahtaat ja sosiaalinen painostus ulottuu kaikille elämän osa-alueille. Lelio jatkaa osittain samojen teemojen tutkimista kuin edellisessäkin elokuvassaan. Seksuaalisuus, tabut ja naisen roolit ovat läsnä nytkin.
Valokuvaaja Ronit (Rachel Weisz) on asunut vuosia New Yorkissa töitä tehden, mutta joutuu yllättäen palaamaan takaisin lapsuutensa Britanniaan saatuaan tiedon isänsä kuolemasta. Perillä häntä odottaa ortodoksijuutalainen yhteisö, jolle uskonnon jättänyt Ronit on nyt musta lammas. Hän asettuu tutun pariskunnan luokse, ja pian vaimo Esti (Rachel MacAdams) joutuu kartoittamaan uudelleen identiteettinsä rajoja, kun naisten välinen rakkaus herää vuosien jälkeen eloon.
Jännitteinen tunnelma ja pinnan alle haudatut odotukset, pelot ja salaisuudet kulkevat mukana läpi koko tarinan. Kiusaantunut ilmapiiri paljastaa Ronitille, miten ei-toivottu vieras hän on vanhassa elinpiirissään – asetelma vertautuu kotimaassa pinnalla olleeseen keskusteluun kristillisten lahkojen tottumuksista ja säännöistä, jotka määrittävät pitkälle yksilön elämää. Tottelemattomuus onkin ihmissuhde-elokuvan lisäksi kiinnostava katsaus ortodoksijuutalaiseen kulttuuriin, jossa ympäristön odotukset yksilöä kohtaan ovat paikoin murskaavat. Homoseksuaalisuus, erityisesti naisten välisenä, on täysin vaiettu asia.
Hidastempoinen kerronta on vahvasti sidoksissa päähenkilön tunnemaailmaan. Henkilöt rakentuvat vähin erin, ja heidän menneisyytensä jätetään suurilta osin katsojan tulkinnan varaan. Näyttelijäntyö on huolellista, ja pienien nyanssien kautta nähdään lukemattomia ristiriitoja, joiden kanssa henkilöt yrittävät selvitä parhaansa mukaan.
Korkea-arvoisen rabbin oppipoika ja Estin aviomies Dovid (Alessandro Nipola) joutuu heti tarkkailun alle, kun huhut hänen vaimonsa naisrakastajasta lähtevät liikkeelle. Esti joutuu päättämään, jäädäkö merkityksettömään avioliittoon vai lähteä Ronitin mukaan Amerikkaan. Kaiken keskellä nousevat yhä uudestaan esiin kysymykset vapaudesta ja toisaalta turvallisuudesta, jonka tutut tavat tuovat mukanaan. Tarina alkaa vetää kunnolla vasta loppua kohden, ja osa pitkin matkaa ladatuista jännitteistä jää harmillisesti vain puolitiehen.
Taitavasti näytelty Tottelemattomuus on myös visuaalisesti herkkä. Elokuva ei selitä liikaa, vaan näyttelijöiden pienet eleet paljastavat enemmän kuin dialogi. Kolmiodraaman osalliset ovat monikerroksisia hahmoja, eikä Dovidkaan pelkisty vain ankaran hurskaaksi vastavoimaksi naisille. Loppu osoittaa, että uskonnon vaatimuksista huolimatta elämän kipupisteet voi kohdata lämmöllä ja inhimillisyydellä.
Toimituskunnan keskiarvo: 4 / 4 henkilöä
Seuraava:
Mitä meistä puhutaan
Väkevä ja tunteisiin käyvä draama kulttuurien yhteensovittamattomuudesta.
Edellinen: Deadpool 2
Deadpool 2 on edeltäjäänsä hauskempi metakomedia, vaikka tarjoaakin pitkälti samaa.