The High Note valkokangas

Laulajalegenda Grace Davisille (Tracee Ellis Ross) Los Angeles on kirkkaana paistava aurinko, nopeita luksusautoja ja kullankiiltoisia asuja. Glamourintäyteistä elämää pitää järjestyksessä Gracen uskollinen assistentti Maggie (Dakota Johnson). Maggie toteuttaa tähden pienimmätkin toiveet, usein oman elämänsä kustannuksella, mutta haaveilee urasta Gracen musiikkituottajana.

The High Note on romanttinen draamakomedia, joka sivuaa ajankohtaisia aiheita, kuten sukupuolten välistä tasa-arvoa ja syrjintää, mutta ei tee erityistä vaikutusta. Musiikkinumerot ovat toimiva lisä tarinaan, joka kompastuu pinnallisuuteensa ja ennalta-arvattavuuteensa. Hollywood-viihteen tapaan enemmän on enemmän, eikä loistoa ja suureellisia eleitä puutu. Valitettavasti ne jäävät pelkäksi pintakiilloksi.

Musiikki on toimiva osa elokuvan kerrontaa. Maggien lempilevyt tarjoavat vilkaisun hänen sisäiseen maailmaansa ja hahmojen välisiä suhteita käsitellään heidän laulamissaan kappaleissa. Lauluun ei onneksi puhjeta kesken kohtauksen niin kuin musikaaleille on tyypillistä, vaan tarinan kannalta loogisissa kohdissa, kuten äänitysstudiossa. Vaikka musiikki on varsin menevää, tunteellisella tasolla se ei kuitenkaan yllä koskettamaan katsojaa ja hahmoista puuttuu syvyyttä.

Los Angeles esitetään epätodellisena paikkana, jossa kattohuoneistot ovat arkipäivää ja valo on aina täydellisen kirkas, mutta pehmeä. Kuvasto on samalla tavalla kiillotettua kuin La La Landissa (2016), mutta menee vielä askeleen pidemmälle prameilussa. Miljöön epäaitous korostuu paikoin heikossa kameratyössä ja muutamassa rakeisessa ruudussa. Ongelmaa korostaa konserttikohtausten väkijoukon kömpelö animointi.

Samaistumispintaa tarjoaa elokuvan tapa käsitellä luovien alojen vahvaa sukupuolittuneisuutta. Levy-yhtiön kokouksessa tahdin määräävät miehet ja itse artistin lisäksi paikalla on kaksi naista, Maggie sekä toinen assistentti. Grace on epävarma tulevaisuudestaan keski-ikäistyvänä mustana naisartistina, jolle jo väläytellään jäähyväiskiertueita. Maggie puolestaan kipuilee huijarisyndrooman kanssa, koska ei usko pystyvänsä toteuttamaan unelmaansa tuottajana työskentelemisestä.

Monet naiset tietävät, miten turhauttavaa on tulla vähätellyksi ammatillisessa kontekstissa ja miten vaikeaa joskus on pitää puoliaan. Nämä tuntemukset elokuva välittää hyvin. Syrjinnän rakenteisiin ei kuitenkaan kajota ja tematiikka pidetään kevyen viihteellisenä. Roolituksessa on toki kiinnitetty huomiota näyttelijöiden moninaisuuteen, jota Hollywood-elokuvilta tulisikin näinä aikoina jopa olettaa.

The High Note on viihdettä, jonka seurassa voi muistella vuosien takaisia pop- ja soul-hittejä. Se ei kuitenkaan tarjoa suuria oivalluksia. Yliampuva sentimentaalisuus, juonen ennustettavuus sekä hahmojen yksiulotteisuus jättävät tarinan pinnalliseksi.