One Hour Photo valkokangas

Toisen elämän tirkistely tuntuu olevan nykyään uusi television ehdoilla toimiva mediailmiö. Todellinen tirkistely - tuo neurootikkojen harrastus - sen sijaan tuntuu edelleen oudolta ja kiusalliselta aiheelta. One Hour Photo yrittää lähestyä tätä teema ihan keskinkertaiseksi osoittautuvassa jännitysfilmissä.

Sy Parrish (Robin Williams) on ikääntynyt valokuvateknikko, joka työskentelee suositun tavaratalon valokuvausliikkeessä. Yorkin perhe on liikkeen vakioasiakkaita. Vaimo Nina (Connie Nielsen) ja mies Will (Michael Vartan) ovat ahkeria valokuvaajia. Heidän ottamansa kuvat liittyvät tuiki tavallisiin perhe-elämään liittyviin tapahtumiin, kuten perhejuhliin, syntymäpäiviin ja heidän poikansa Jakobin (Dylan Smith) edesottamuksiin. Sy on poikamies, jolla ei ole ystäviä, sukulaisia tai tyttöystävää. Oman elämänsä tyhjyyden hän täyttää omituisella harrastuksella. Hän kerää itselleen kaikki Yorkin perheen ottamat valokuvat. Kuvia katselemalla hän luo itselleen illuusion, että kuvien tapahtumat ovat myös osa hänen elämäänsä. Huvittelu saa kuitenkin vakavamman luonteen, kun Sy saa potkut työpaikastaan ja hänen elämänsä ajautuu umpikujaan

Valokuvauksen ja tirkistelyn teema on aiheen valintana aika omalaatuinen ja samalla myös kohtuullisen kiusallinen. Perhevalokuvien näkeminen tapettina Syn yksiön seinällä herättää lähinnä lievää surumielisyyttä. Mitä Syn elämässä on tapahtunut, että hänen on täytynyt turvautua tällaiseen harrastukseen? One Hour Photo ei valitettavasti analysoi aihetta riittävällä syvyydellä. Hyvän alun jälkeen teemaa ei lähdetä kehittämään sen pidemmälle ja loppupuolella psykologinen jännite latistuu tavanomaisen poliisijännärin puolelle.

Keskiluokkaisen perhe-elämän tavanomaisuuden kuvauksessa One Hour Photo sen sijaan onnistuu aivan kohtuullisesti. Perhevalokuvat ovat illuusiota, joka ei kerro mitään todellisuuden rumuudesta. Robin Williamsin perverssi hymy herättää myös vilunväreitä. Hiiviskelevä Sy muistuttaa yhä enemmän jeesustelevaa namusetää. Kuvia ottamalla hän tuntuu leikkivän henkistä raiskaajaa ja saa näin tyydytystä väkivaltaisina kuohuville tunteilleen. Loppukohtaus on tietenkin helposti arvattava ja romantisoitu, mutta elokuvaa voi kuitenkin suositella katsojille, jotka pitävät hieman valtavirrasta poikkeavista jännityselokuvista.