Fracture - murtumaton valkokangas

Lentoyhtiön suunnittelija Ted Crawford (Anthony Hopkins) juonittelee kylmästi ja taitavasti vaimonsa murhan, joka jää vahingossa yritykseksi. Motiivina on mustasukkaisuus ja toteuttajana psykopaatin mieli. Nuori ja nosteessa oleva syyttäjä Willy Beachum (Ryan Gosling) alkaa tutkia tapausta ja joutuu koville älykkään ja häikäilemättömän Crawordin kanssa, joka tuntuu sätkivän irti kaikista vastaantulevista verkoista.

Crawfordin järisyttävä taktiikka on löytää jokaisesta heikko kohta, jonka avulla pelailla omaksi edukseen. Tällainen löytyy myös Beachumista, ja älyllinen kissa ja hiiri -leikki voi alkaa. Tämän syvällisen väläyksen pitäisi samalla toimia koko elokuvan koukkuna. Ohjaaja Gregory Hoblit on ohjannut ja tuottanut aiemmin enimmäkseen tv-sarjoja, kuten Hill Street Bluesia ja NYPD Blueta. Rikosten selvittelyn maailma on siis Hoblitille tuttu.

Näitä "nuori noviisi vastaan vanha kettu" -tyyppisiä trillereitä on tehty vaikka kuinka. Äkkiseltään kyseisestä aiheesta tulevat mieleen ainakin Firma ja Paholaisen asianajaja, miksei myös Seven. Fracture – murtumaton on yksi tavanomainen tekele lisää tähän sarjaan. Se ei ammenna aiheesta mitään uutta, eikä varmasti jää lajinsa historiassa kovinkaan muistettavien tapausten joukkoon.

Anthony Hopkins teki vaikuttavimmat roolinsa 1990-luvun alkupuolella. Hän on taitava luonnenäyttelijä ja onnistunut hienosti esimerkiksi elokuvissa Talo jalavan varjossa ja Varjojen maat. Parhaiten hänet muistetaan kuitenkin sarjamurhaaja-psykiatri Hannibal Lecterin roolista Jonathan Demmen Uhrilampaissa. Lecterin hahmossa ruumiillistuivat älykkyys, pahuus ja taitava manipulointi. Fracture – murtumaton yrittää selvästi hyödyntää Uhrilampaissa niin hienosti toiminutta Hopkinsin intensiivistä katsetta, hypnoottista ja samalla puistattavaa otetta kohteestaan.

Se mikä on joskus toiminut, ei välttämättä kestä uusintoja. Nyt Hopkins vaikuttaa vain vanhalta ja väsyneeltä näyttelijältä, joka ei kelvollisia draamarooleja enää saa ja joka toistaa rutiinilla omia maneerejaan. Gosling, joka muistetaan sykähdyttävästä roolistaan antisemitismiä kuvanneessa The Believer -elokuvassa, on nyt jatkuvasti päätään hipelöivä, nulikkamainen ja hahmona haalea nuori syyttäjä.

Juoni etenee kyllä ihan jouhevasti trillerimäiseen tyyliin, mutta kiehtovia jännitteitä elokuva ei pysty rakentamaan. Tarjolla on romanssia, outoja puheluita, kadonneita aseita ja niskaan hengittäviä pomoja. Tarkastellaan todisteita, ihmetellään kieron ja taitavan vastapuolen metkuja ja lyödään päätä seinään. Kuinka omaperäistä!

Kuitenkin Fracture – murtumaton on periaatteessa kelvollisesti tehty trilleri. Jos ei etsi häikäisevää elokuvaelämystä eikä Hopkinsin staattinen olemus vielä kyllästytä, elokuvan voi katsastaa. Silti raina on rutiininomaista, pinnallista ja yhteen tähtinimeen luottavaa tusinatavaraa. Hyväksi luullussa kaavassa onkin monta murtumaa.