Color Out of Space valkokangas

Kosmisesta kauhusta ja Cthulhu-mytologiastaan tunnetun kirjailija H. P. Lovecraftin (1890–1937) filmaamattomina pidetyistä novelleista valkokankaalle on vihdoin päässyt Color Out of Space. Kauhuelokuviin erikoistuneen ohjaaja Richard Stanleyn ja Scarlett Amarisin samannimisen elokuvan käsikirjoitus päivittää tarinan nykyaikaan seuraten Gardnerin perhettä, joiden pihalle iskeytyy mystinen määrittelemätöntä väriä hehkuva meteoriitti. Ympäröivää luontoa ja sen eliöitä muokkaava avaruuden vierailija vaikuttaa kohtalokkaasti myös perheenjäsenten elämään.

Lovecraftin novellin tapahtumia pääpiirteittäin seuraava ja suoria lainauksia sen monitulkintaiseen tekstiin tekevä Color Out of Space (2019) ottaa kuitenkin reilusti vapauksia kerronnassaan ja kauhuelokuvan tunnelmassaan. Gardnerin perheen isän Nathanin roolissa Nicolas Cage pääsee toteuttamaan tunnettua ylinäyttelyään ja raivokohtauksiaan, jotka osittain myös sopivat hulluuteen ajautuvan perheenisän hahmoon. Elokuva hukkaa Lovecraftmaisen kauhunilmapiirinsä viimeistään siinä vaiheessa, kun maanviljelijäksi eläytyvä Cage alkaa lypsää alpakoitaan.

Tunnelman äkilliset vaihtelut groteskin kauhun ja tahallisen komedian välillä nakertavat elokuvan kokonaisuutta. Cagen fanien lisäksi elokuvan kohderyhmä tuntuukin olevan hukassa. Cagen ja Mandyn (2018) tuottajien toisena yhteistyönä elokuva nojaa saman tyyppiseen räiskyvään visuaaliseen ilmaisuun pääsemättä kuitenkaan kuvastoltaan yhtä psykedeeliseen tyylittelyyn. Color Out of Spacen hämmästyttävästi Portugalissa kuvattu Uuden-Englannin muinainen luonto sekä Gardnerien kodin ympäristöä Hävityksen (Annihilation, 2018) tavoin vieraiden värien spektriksi muuttava entiteetti ovat toteutukseltaan näyttäviä.

Kauhuelokuvan ulkoisilta piirteiltään Color Out of Space on eniten velkaa John Carpenterin ohjauksille, kuten The Thing – 'se' jostakin (1982) elokuvan eläviä olentoja risteyttävän avaruusolion luoneille erikoisefekteille. Klassikkoihin viittaamisesta huolimatta Color Out of Spacen toteutuksesta paistavat läpi digitaalisten tehosteiden halpuus sekä B-elokuvamainen lähestymistapa aiheeseensa. Useat kauhuelokuvien kuluneet juonikuviot mökkihöperyydestä nuorten päähenkilöiden ajattelemattomaan toimintaan ja aina viimeisen tytön troopin käyttöön asti käydään läpi lähes oppikirjamaisesti.

Tervetullut muutos on alkuperäisteoksesta poiketen keskittyä Gardnerin perheen lapsiin, joista tytär Lavinia (Madeleine Arthur) on suurimassa roolissa viitaten lukemallaan Necronomicon-kirjalla ja harjoittamillaan Wicca-rituaaleilla Lovecraftin käsittelemään Uuden-Englannin noituuden historiaan. Takaumien ja muistelun kautta kerrotun novellin sijaan Color Out of Spacessa tarinankertoja on myös niiden todistaja hydrologi Ward (Elliot Knight). Useimmat muut hahmot on korvattu toisilla, kuten täysin irralliseksi jäävä Gardnerien mailla asuva hippimäinen Ezra (Tommy Chong), jolla saatetaan kommentoida Lovecraftin teosten kontroversiaalia rodun käsittelyä.

Lovecraftin kauhulle ominaista muinaisen ja selittämättömän pahuuden läsnäoloa ei elokuvasta löydy vaan sitä halajavien tulisi useita suunnitteilla olevia adaptaatioita odotellessa katsoa ennemmin kauhukirjailijan henkeä kanavoivien Carpenterin Hulluuden syövereissä (In the Mouth of Madness, 1994) tai Guillermo del Toron kauhuelokuvia. Color Out of Spacessa Nathan ajautuu Lovecraftin teosten hahmoille ominaisesti hulluuteen, mutta tällä kertaa se on vain Cagen raivoa.