After Earth valkokangas

Will Smith on perhekeskeinen mies. Niin perhekeskeinen, että hän on kannustanut lapsiaan näyttelijän uralla ja ottanut heitä rinnalleen omiin elokuviinsa. Karate Kidin uusintaversiosta toistaiseksi parhaiten tunnettu Jaden Smith esiintyi isänsä kanssa jo draamaelokuvassa Onnen potkuja, jossa hän esitti Will Smithin poikaa. Nyt Jaden esittää jälleen isänsä poikaa, tällä kertaa tieteisseikkailussa After Earth.

After Earth perustuu Will Smithin omaan ideaan. Hän ja hänen vaimonsa ovat olleet tuottamassa sitä, ja kuten jo todettua isä ja poika ovat myös elokuvan päärooleissa. Perheyrityshengessä elokuvaa ei kuitenkaan ole tehty, sillä käsikirjoituksen tekijäksi ja ohjaajaksi on palkattu M. Night Shyamalan.

Shyamalanin ura alkoi muutamalla hyvin onnistuneella ja innovatiivisella elokuvalla, kuten Kuudes aisti (1999) ja Unbreakable (2000). Jossain vaiheessa taso kuitenkin laski ja ideoista katosi puhti, ja lopulta järki. Viime aikoina Shyamalanin elokuvat eivät ole merkinneet omaperäistä laatua vaan totaalista roskaa, joista varsinkin viimeinen ohjaus The Last Airbender (2010) on miehen uran täydellinen mahalasku. Elokuvan katsomisesta edes pikakelauksella pitäisi maksaa katsojalle rahaa ja Kela-korvauksia koituneista henkisistä vaurioista.

Uutukainen ei suinkaan singahda taivaalle uutena tähdenlentona, mutta se nostaa ohjaajansa kasvot sentään pois mudasta ja miehen taas jaloilleen. After Earth on sopivan rivakasti etenevä varhaisnuorten seikkailuelokuva, joka tarjoaa perusviihdettä mutta ei juuri erotu massasta. Tämä on näkynyt myös lippuluukuilla, sillä elokuva on saanut varsin haalean vastaanoton. Teos on kuitenkin teknisesti hyvää jälkeä ja toteutukseltaan riittävän jäntevä, jotta se toimii rakenteellisesti vaikka tarina itsessään on varsin kliseinen ja ennalta arvattava. Puhdas keikkaohjaushan on Shyamalanille kyseessä, mutta ei ohjaajaa ole tähän elokuvaan miksikään auteuriksi palkattukaan.

Kehyskertomuksessa ihmiskunta on joutunut hylkäämään maapallon tuhat vuotta sitten ja päätynyt uudelle vaaralliselle planeetalle. Armeijan erikoisjoukkoja muistuttavat rangerit suojelevat kansalaisia, ja kaikista kovin ranger on kenraali Cypher Raige (Will Smith), joka on kuitenkin vieraantunut omasta teini-ikäisestä pojastaan Kitaista (Jaden Smith). Cypher ottaa poikansa mukaan rutiinilennolle ulkoavaruuteen, joka kuitenkin päättyy katastrofiin ja pakkolaskuun ammoin hylätylle maapallolle. Cypher loukkaantuu, ja hänen on videolinkin kautta opastettava poikaansa tämän matkalla kohti hätämajakkaa.

Maapallosta on tuhannen vuoden aikana tullut epävakaa paikka, jossa lämpötila laskee joka yö rajusti pakkasen puolelle. Tästä huolimatta maapallo on rehevää viidakkoa täynnä erilaisia vaarallisia eläimiä. Tätä omituista ja luonnonlakien vastaista ilmiötä on turha sen kummemmin pohtia, sillä maapallo voisi yhtä hyvin olla aivan mikä tahansa Mikä-Mikä-Maa, joita avaruuteen sijoittuvat seikkailuelokuvat ovat pullollaan. Eivät ne Star Warsien maailmat sen realistisempia ole. Tieteiselokuvaksi After Earthia ei voi ehkä kutsua, mutta avaruusfantasiaksi kuitenkin.

Vaikka juonessa on deus ex machina -kohtauksia pari kappaletta liikaa, niin toisaalta tämäntyyppisen peruskauran ei ole tarkoituskaan rikkoa genrerajoja tai operoida inhorealistisissa parametreissa, joissa luonnosta vieraantunut teinipoika päätyisi viidakon petojen kitaan alta aikayksikön. Isän ja pojan suhteen kehitys on varsin naiivi, vaikka kasvukertomuksille on sinänsä aina paikkansa nuoremmille suunnatuissa seikkailuelokuvissa. Aineksia selvästi parempaan olisi ollut, mutta pakkopullan siivuillakin on oma paikkansa elokuvamaailman kahvipöydässä. Välillä ne maistuvat hieman mauttomilta, mutta eivät ole sentään vielä homeessa.