Rentoa mutta eläväistä

Elokuvaohjaaja Samuli Valkama on kulkenut pitkän tien Turun taideakatemian animaatiolinjalta kokoillanelokuvien ohjaajaksi. Kaksi vuotta sitten ensi-iltansa sai debyyttielokuva Hulluna Saraan, joka Valkaman aiempien lyhytelokuvien tapaan perustui omaan tarinaan. Ohjaajan toinen elokuva Ei kiitos perustuu Anna-Leena Härkösen romaaniin ja on näin ollen Valkaman ensimmäinen elokuva, jonka käsikirjoituksen pohjana on käytetty valmista tarinaa.

Tuottaja Rimbo Salomaa osallistui Hulluna Saraan -elokuvan ensi-iltaan ja piti näkemästään. Jatkoilla hän ehdotti Valkamalle uutta projektia.

Salomaa oli tykännyt kovasti elokuvasta ja sanoi, että hänellä olisi yksi juttu. Hän lupasi soitella asiasta seuraavana päivänä ja soittikin, että olisinko kiinnostunut Anna-Leena Härkösen Ei kiitoksen ohjaamisesta. Olin välittömästi kiinnostunut, vaikka en ollut lukenut romaania. Olen kuitenkin tykännyt Anna-Leenan kirjoista erittäin paljon.

Luin kirjan ja se jotenkin kosketti minua. Koin, että sitä oli todella helppo lähestyä. Se kertoo ennen kaikkea pitkästä parisuhteesta, ja sen tarkat ja huumorin sävyttämät huomiot pitkän parisuhteen ongelmista kiehtoivat todella paljon.

Ihmissuhteita käsittelevän aiheensa puolesta elokuva voidaan nähdä jatkona Hulluna Saraan -elokuvalle, jossa isä ja poika kilpailevat samasta naisesta. Valkama ei kuitenkaan luonnehtisi elokuvaansa esikoisensa tavoin romanttiseksi komediaksi.

Romanttisessa komediassa on tavoitteena, että pari löytää toisensa ja saa toisensa. Tässä on aviopari, joka on ollut pitkään naimisissa ja sitten kuvioihin tulee nuori rakastaja.

Halusin jättää lopun avoimeksi – tässä ei suoraan kerrota, miten avioparille käy. Toki heillä on yhteinen lapsi ja monta yhdistävää tekijää. He tavallaan rakastavat toisiaan, mutta pitääkö heidän väkisin elää parisuhteessa, jos se ei toimi.

Valkama halusi saada näyttelijöidensä rooleista todentuntuisia ja rentoja. Tähän kuuluivat ennen kuvauksia alkaneet harjoitukset, joihin sisältyi lukuharjoituksia ja kohtausten tutkimista. Valkama myös vei näyttelijänsä vierailulle hahmojensa koteihin.

Minulle on todella tärkeää, että ihmiset eivät asettuisi kameran eteen puhumaan dialogia. Halusin pitää tilanteen eläväisenä ja saada näyttelijät liikkumaan luontevasti.

Jotta näyttelijä pääsee sisälle hahmon maailmaan?

Juuri näin. Ulkoinenkin puoli on tärkeä. Näyttelijä näkee, että henkilö asuu tällaisessa kämpässä. Se auttoi. Harjoitusjaksossa on myös se hyvä puoli, että pääsee tutustumaan ihmisiin paremmin. Syntyy muunkinlainen side kuin vain ammatillinen, ymmärretään tällöin toisiamme vielä paremmin.

Tulevaisuuden suunnitelmissa Valkamalla on uuden elokuvan kirjoittaminen ja harppaus dokumenttielokuvan tekemiseen. Kaikki on vielä suunnitteluasteella.

En ole vielä tehnyt dokumenttia, joten se olisi jännittävää.

Lue myös