Elokuvantekijä hitaasti demokratisoituvasta Myanmarista

Khin Myanmarista ei alun perin pitänyt tulla elokuvantekijää.

Lapsena haaveeni oli opiskella insinööriksi. Se on ala, jota Myanmarissa arvostetaan lääkärin ammatin ohella. On hyvä tähdätä niin sanottuihin valkokaulusammatteihin. Päädyin siksi opiskelemaan tietotekniikkaa yliopistolla mutta jätin opintoni kesken viimeisenä vuotena, ja hain opiskelemaan dokumenttielokuvaa Yangon Film Schooliin, Khin Myanmar kertoo.

Khin Myanmar opiskeli kolmivuotisessa dokumenttielokuvan koulutusohjelmassa. Yangon Film School on Myanmarin ainoa elokuva-alan koulu. Se on voittoa tavoittelematon yhteisö, jonka tavoitteena on tukea Myanmarin mediasektorin kehittymistä. Yhtenä kumppanina on suomalainen Viestintä ja kehitys -säätiö Vikes.

Vaikka arvostettu insinöörin tutkintotodistus ei päätynyt koristamaan Khin Myanmarin seinää, perhe otti päätöksen hyvin vastaan.

Perheelläni on elokuvataustaa, joten onneksi he suhtautuivat asiaan hyvin. Isäni on ammatiltaan leikkaaja fiktioelokuvan puolella, ja olen aina ollut kiinnostunut hänen työstään ja elokuvista. Olen kuitenkin ainoa sisaruksistani, joka on luovalla alalla. Siskoni opiskelee hallintoa ja veljeni on merenkulkualalla.

Yangon Film Schoolin sisäänotossa valitaan joka vuosi 12 opiskelijaa, kuusi miestä ja kuusi naista. Naisohjaajat ovat harvinaisia dokumenttielokuvien ulkopuolella. Khin Myanmarin mukaan naisohjaajien määrä on laskettavissa yhden käden sormilla. Myanmarissa – kuten monessa Aasian maassa – naisen oletetaan jäävän kotiin naimisiin mennessään tai viimeistään siinä vaiheessa, kun perheeseen syntyy lapsi. Taidealalla tilanne ei ole yhtään helpompi kuin muillekaan.

Jos saat lapsen, sinun pitää jäädä kotiin. Se on hyvän äidin ja hyvän naisen mitta yhteiskunnan silmissä. Ystäväni, jotka ovat olleet hyvissä ammateissa ja tienanneet hyvin, jättäytyvät pois töistä naimisiin mennessään.

Pienin askelin kohti demokratiaa

Myanmar, entiseltä nimeltään Burma, itsenäistyi Iso-Britannian alaisuudesta vuonna 1948. Maan poliittinen historia on ollut siitä asti kriisien värittämä. Sotilasjuntta kaappasi vallan vuonna 1962 ja johti maata aina vuoteen 2014. Myanmar siirtyi siviilihallintoon vuonna 2011, ja poliittisten muutosten myötä maa alkoi avautua taloudellisesti ja poliittisesti. Vuoden 2015 vaalien jälkeen valtaan nousi 15 vuotta kotiarestissa viettänyt oppositiojohtaja, Nobelin rauhanpalkinnonkin saanut Aung San Suu Kyi.

Vallan vaihtuminen on tarkoittanut myös osittaista demokratisoitumista. Helppoa se ei ole ollut ja haasteitakin riittää: rauhanprosessi on umpikujassa, sosiaalinen eriarvoisuus laajamittaista ja edelleen jatkuvat etnisten ja uskonnollisten ryhmien väliset konfliktit ovat ajaneet ihmisiä pakoon kodeistaan niin maan sisällä kuin sen rajojen ulkopuolellekin.

Vaikka erityisesti sananvapaustilanne Myanmarissa on kehittynyt parempaan suuntaan, poliittiseksi tulkittujen kannanottojen kanssa on oltava varovainen. Ennen julkista esitystä elokuvat joutuvat käymään läpi sensuuriprosessin. Khin Myanmarin elokuvat eivät ole joutuneet sensuurin kohteeksi, mutta osa Yangon Film Schoolin luokkakaverien töistä on jäänyt sensuurikoneiston hampaisiin,

Elokuvissa on ollut jotain sellaista, jota pidetään liian poliittisena. Se tietenkin ärsyttää. Elokuvasta saatetaan poistaa dialogia tai kohtauksia, jotka koetaan liian poliittisiksi. Se tuhoaa tarinan, Myanmar sanoo.

Myanmar haluaa kuitenkin muistuttaa, että asiat ovat muuttuneet paljon viime vuosina.

Meillä on vielä matkaa, olemme nuori demokratia. Menemme eteenpäin pikkuhiljaa.

Sensuurikäytännöistä huolimatta Khin Myanmarin mukaan aiheita, joita ei Myanmarissa voisi käsitellä, ei oikeastaan ole. Poikkeuksen tekee vain Rakhinen alue ja rohingya-vähemmistön tilanne. Alueelle ei myönnetä kuvauslupia edes paikallisille ryhmille, jotka yleensä saavat toimia Myanmarissa melko vapaasti, päinvastoin kuin kansainväliset kuvausryhmät. Myanmarin johtoa on syytetty Rakhinen alueella asuvan islaminuskoisen rohingya-vähemmistön vainoamisesta ja laajamittaisista ihmisoikeusloukkauksista.

Tilausdokumentti avasi silmät

Yangon Film Schoolissa tuotetut dokumentit ovat pääsääntöisesti tilausdokumentteja erinäisiltä kansainvälisiltä järjestöiltä. Näillä tilaajilla on yleensä varaa maksaa laadusta ja siitä, että dokumenttiprojekteissa on koulutuksellinen elementti opiskelijoille. Se tarkoittaa esimerkiksi melko suurta tuotantotiimiä. Osa Khin Myanmarinkin töistä on tilaustöitä elokuvakoulun kautta, jossa hän nykyään opettaa leikkaamista uudelle sukupolvelle.

Vaikka teemat tulevat tilaajalta, Khin Myanmarin mukaan dokumenttitiimi saa yleensä melko vapaat kädet toteuttaa omia visioitaan.

Joskus järjestöllä voi olla vahvoja näkemyksiä siitä, miten asiat tulisi esittää. Sitten me neuvottelemme. Yleensä tilaajat luottavat ammattitaitoomme ja näkemykseemme.

Dokumenttielokuva ei ole vielä erityisen suosittua Myanmarissa. Myanmarilaiset katsovat televisiosta enimmäkseen korealaisia saippuaoopperoita ja 54 miljoonan ihmisen Myanmarissa on vain yksi dokumentteihin keskittyvä festivaali, syksyn sadekaudella järjestettävä Wathann Film Festival.

Televisiossa esitetään dokumentteja, joissa on opetuksellinen lähtökohta. Khin Myanmarin mukaan myanmarilaiset dokumentit käsittelevät usein elämän sellaisia asioita, jotka vetoavat ihmisten tunteisiin. Maailma Kylässä -festivaalilla esitettävä Warmer Days – Myanmar in the Age of Climate Change -dokumentti lienee onnistunut yhdistelemään kumpaakin, sillä se on näytetty myös myanmarilaisella televisiokanavalla ja on saanut hyvää palautetta.

Kun olin lapsi, rakastin televisiota! Haluaisin perustaa Myanmariin kansainväliset standardit täyttävän televisiokanavan. Myanmarissa on määrä vielä tärkeämpää kuin laatu ja haluaisin muuttaa sen, Myanmar sanoo.

Khin Myanmarin Warmer Days -lyhytdokumentti avaa ilmastonmuutoksen todellisuutta Myanmarissa. Myanmarissa se on tarkoittanut mutavyöryjä, sykloneita, kuumuutta ja kuivuutta. Dokumentin ohjaaminen avasi myös ohjaajan silmät. Hän on kasvanut itse Yangonissa eikä ilmastonmuutos ole näkynyt arjessa kovin konkreettisesti.

Jos meillä on kaupungissa kuuma, laitamme vain ilmastoinnin kovemmalle. Emme tiedä, miten se vaikuttaa ihmisiin kaupunkien ulkopuolella. Heille se on silmin nähtävää todellisuutta.

Ilmastonmuutoskeskustelu ei Myanmarissa ole vielä kovin aktiivista eivätkä ihmiset ymmärrä syy- seuraussuhteita oman toiminnan ja muutosten välillä. Siksi seuraavaksi Khin Myanmar haluaisikin jatkaa ilmastonmuutosteeman parissa ja ohjata lapsille suunnatun dokumentin.

Meidän pitää kertoa ilmastonmuutoksesta myös seuraavalle sukupolvelle. Ei riitä, että tavoitamme aikuiset.

Warmer Days -dokumentista Khin Myanmarin mieleen jäi erityisesti eräs kohtaus, jota kuvattiin Myanmarin maaseudulla.

Minulle koskettavin hetki oli, kun kuvasimme naista, joka kaapii vesisäiliöön juomavettä kallion kuopasta keräten. Se oli minulle shokeeraavaa. Kaupungissa emme joudu miettimään asiaa. Vettä tulee hanasta. Se oli vaikeaa nähdä ja se särki sydämeni. En unohda sitä koskaan.

****

Ohjaaja Khin Myanmar saapuu Maailma kylässä -festivaalille esittelemään Warmer Days -dokumenttinsa. Näytös järjestetään Kyläkinossa (On The Rocks -baari) lauantaina 25.5.2019 kello 12:00. Elokuvan jälkeen järjestetään keskustelutilaisuus klo 12.25-13.

Maailma Kylässä -festivaali järjestetään Helsingissä 25.–26.5.2019. Festivaalin teemana on ilmastonmuutos. Festivaalin muuhun elokuvatarjontaan voi tutustua festivaalin sivuilla www.maailmakylassa.fi