Elokuva lyhyt, festivaali pitkä

Vuonna 1970 Vietnamissa sodittiin, lentokonekaappaukset olivat maailmalla arkipäivää ja Suomenkin yliopistoissa politikoitiin. Tampereella opiskelijat menivät 18. helmikuuta luentolakkoon painostaakseen maan hallitusta korkeakoululain uudistuksiin.

Seuraavana päivänä, 19. helmikuuta 1970, Tampereella alkoi tapahtua muutakin. Pohjoismaiden ensimmäinen lyhytelokuviin erikoistunut festivaali, Tampereen kansainväliset elokuvajuhlat, aloitti viisikymmenvuotiseksi venyneen matkansa. Vuotta aiemmin, kevättalvella 1969, pidetyt Tampereen lyhytelokuvapäivät kokivat vuosikymmenen vaihtuessa ensimmäisen kasvupyrähdyksensä kansainvälisiin mittoihin.

Viisi vuosikymmentä ja 19 500 elokuvaa myöhemmin Tampere Film Festival – tuttavallisemmin ja kotoisemmin ihan vain Filkkarit – on saavuttanut maineen yhtenä maailman arvostetuimmista lyhytelokuvafestivaaleista.

Tukevasti keski-ikäisen festivaalin kotisivuilta löytyy luettavaksi mielenkiintoisia ja mainioita muisteluita cinefiili Raimo Siliukselta, elokuvajuhlien yhdeltä perustajajäseneltä. Filkkarien ohjelmistosuunnittelijanakin työskennelleen Siliuksen tekstiin kannattaa tutustua täällä.

Filkkarien 50-vuotisjuhlavuoden ohjelmistotärppejä

Tampereen elokuvajuhlien ohjelma on koostunut alusta asti kilpailu- ja erikoissarjoista sekä elokuvataiteeseen liittyvistä oheistapahtumista. Juhlavuonna 2020 on mukana kaksi erikoissarjaa suoraan festivaalin historiasta: TFF 50 v: Lyhyesti parhaat 1 ja 2.

Filkkarihistoriaa muistavissa erikoissarjoissa esitetään varhaisimpana elokuvana Gran Prix’llä palkittu Hannu Peltomaan Rantojen miehet vuodelta 1971 ja uusimpana Hamy Ramezanin ja Rungano Nyonin vavahduttava Kuuntele vuodelta 2014. Mitä kaikkea muuta filkkarivuosiin mahtuukaan, sen voi nähdä tiivistetysti näissä kahdessa esityksessä.

Muitakin taaksepäin kurkistavia esityksiä on luvassa. Arkistojen aarteet -koosteissa ensimmäisen osan teemana on ajankohtaisesti luonto ja luonnonsuojelu. Toisen osan keskiössä on tamperelainen rock-persoona, biisinikkari ja kansantaiteilijaksi tituleerattu Juice Leskinen.

Festivaalilla on mahdollisuus tutustua myös kiinnostaviin kotimaisiin nykyohjaajiin. Esimerkiksi Miia Tervolta ja Pilvi Takalalta nähdään Tampereen elokuvajuhlien, Women in Film and Television Finlandin ja AV-arkin yhteistyönä järjestämät retrospektiivit.

Tarjolla on myös yhteisesitys loistavilta ruotsalaisanimaattoreilta Niki Lindroth von Bahrilta ja Joanna Ryteliltä, joilta nähdään animaatioita vuosien varrelta. Tämän animaationäytöksen haluan ehdottomasti mahduttaa omaan festivaaliohjelmaani. Intoni perustuu Filkkareilla pari vuotta sitten näkemääni Lindroth von Bahrin hillittömään animaatioon Burden / Taakka (2017), jossa silakat lauloivat kaihoisasti ja hiiret tanssivat hampurilaisravintolan pöydillä.

Juhlavuoden tärpeiksi voisi myös nostaa ajassa kiinni olevat Ilmasto- ja Dystopia-teemasarjat, joiden nimet jo kertovat niissä esitettävien elokuvien aiheista. Hämäräperäisemmin otsikoidussa Midnight Mov(i)es -sarjassa luvataan nyrjähtäneitä elokuvia, joita sopii katsoa yön pimeydessä. Kolmessa näytöksessä luvataan valkokankaalle vinksahtaneita tarinoita, kauhua, komediaa ja muuta kivaa, kuten esimerkiksi slovenialaisen Špela Čadežin ohjaama muutaman vuoden takainen festivaalihitti Nocna ptica / Night Hawk / Yökyöpeli (2016), jossa umpihumalainen mäyrä hyppää auton rattiin.

Juhlavuoden kilpailusarjat

Juhlavuoden kotimainen kilpailusarja pitää sisällään peräti yhdeksän pitkää dokumenttielokuvaa. Niistä voisi nostaa esiin Juicen vanavedessä musiikin maailmaan sijoittuvat elokuvat Orkesterin edessä (2019) ja Mystinen metsätyömies (2019). Anna-Karin Grönroosin Orkesterin edessä sai teatteriensi-iltansa jo muutamia viikkoja sitten. Mikko Mattilan ohjaama Mystinen metsätyömies kertoo Freud, Marx, Engels & Jung -yhtyeen lahjakkaasta laulaja-lauluntekijästä Pekka Myllykoskesta.

Ulkomainen kilpailusarja on jaettu aihepiireittäin kymmeneen osaan. Etukäteen houkuttelevimmilta kategorioilta vaikuttavat omasta mielestäni Animaatiot, Raukoilla rajoilla, Protest! ja Korkeammassa kädessä.

Mukana ulkomaisessa kilpailussa on tietysti myös suomalaisia tekijöitä, joista kannattaa muistaa Anna Paavilainen, jonka kehuttu Play Rape (2019) on yksi osa me too -liikkeeseen kiinnittyvää Yksittäistapaus-lyhytelokuvasarjaa (2019). Filkkarien vakiovieraalta Teemu Nikiltä on mukana vartin mittainen mainio All Inclusive (2019).

Kuten aika usein festivaaleilla, aina ei pääse siihen esitykseen, johon haluaisi. Kaikkea ei voi saada. Mutta yllätetyksi tuleminen on myös elokuvafestivaalien suola. Viisikymppisillä Filkkareilla odotankin tulevani yllätetyksi useammalla kuin yhdellä tavalla.

Tampereen kansainvälisillä elokuvajuhlilla on ollut aina omanlaatuisensa hieno tunnelma. Finlaysonin alueen festarikuplassa on elokuvafanin hyvä olla ja heittäytyä seitsemännen taiteen tuuditettavaksi. Elokuva lyhyt, festivaali pitkä!

Lisätietoja Tampereen lyhytelokuvajuhlien kotisivuilta: tamperefilmfestival.fi/