Palkittuja taiteilijoita, kiiteltyjä elokuvia

Järjestyksessään 28. Suomalaisen elokuvan festivaali pidetään keväisessä Turussa 11.–14. huhtikuuta. Vuoden 2019 SEF tuo sekä Kino Dianan että Logomon valkokankaille vanhempaa, uudempaa ja tällä kertaa erityisesti myös kokeilevaa kotimaista elokuvaa. Iltaklubien näytökset levittäytyvät Bar Ö:hön.

Festivaaliohjelmiston painotus on siirtynyt lähemmäksi tätä päivää, mikä näkyy sekä ajallisesti että temaattisesti. Festivaalin pääteemana on tänä vuonna kokeellinen suomalainen elokuva. Lisäksi panostetaan erityisesti kotimaisiin naistekijöihin, joiden joukosta löytyy erityisen paljon palkittuja ja arvostettuja käsikirjoittajia.

Festivaalin päävieraaksi saapuu Mika Taanila, joka on yksi kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia elokuvantekijöitä ja mediataiteilijoita. Taanila on palkittu ensimmäisellä mediataiteen valtionpalkinnolla 2013 ja arvostetulla Ars Fennicalla 2015.

Taanilan laajasta tuotannosta nähdään kaksi pitkää teosta, puolipitkiä elokuvia ja lukuisia lyhytelokuvia. Ohjaaja on myös kuratoinut festivaalinäytöksen, joka esittelee kokeellista kotimaista elokuvatuotantoa vuodesta 1938 alkaen aina tähän päivään saakka. Taanilan ohjaamia legendaarisia musiikkivideoita 1990-luvulta on mahdollisuus nähdä Bar Ö:n iltaklubilla, jossa ohjaaja näyttää myös kykynsä tiskijukkana.

Suomalaisen elokuvan festivaalille saapuu aiemmin nimenomaan laulajana ja musiikintekijänä tunnettu Anna Eriksson, jonka viime vuonna ilmestynyt debyyttielokuva M on kohauttanut myös maailmalla kiertäessään. Festivaaliesitys on samalla M-elokuvan ensi-iltaesitys Turussa. Paljon kiinnostusta herättäneestä elokuvasta järjestetään kaksi näytöstä.

Kotimaisten elokuvantekijöiden uutta naispolvea edustavat niin ikään vieraiksi saapuvat ohjaaja Selma Vilhunen ja käsikirjoittaja Kirsikka Saari. Menestyneen ja palkitun tekijäkaksikon lyhytelokuva Pitääkö mun kaikki hoitaa? (2012) pääsi Oscar-ehdokkaaksi asti. Lyhäri esitetään alkukuvana sunnuntaina näytettävässä Vilhusen ja Saaren viimeisimmässä yhteistyössä Hölmö nuori sydän (2018), joka palkittiin viimeksi helmikuussa Berliinin elokuvajuhlien nuortenelokuvasarjan pääpalkinnolla Kristallikarhulla.

SEF muistaa myös sata vuotta sitten perustettua tuotantoyhtiötä Suomi-Filmiä ja vanhemman polven naistekijöitä, jotka menneinä vuosikymmeninä ja suomalaisen elokuvan studiokaudella toimivat monesti menestyselokuvien käsikirjoittajina. Esiin nousevia taiteilijoita ovat esimerkiksi Lea Joutseno, Seere Salminen, Elsa Soini, Hilja Valtonen ja Hella Wuolijoki.

Satavuotiaalta Suomi-Filmiltä esitetään myös kaksi todellista harvinaisuutta, joita ei ole ensi-iltojensa jälkeen liiemmin valkokankailla nähty: Suomen ensimmäiseksi kauhuelokuvaksi tituleerattu Rautakylän vanha parooni (1920) ja Aleksis Kiven näytelmään perustuva Kihlaus (1922), jonka uuden restauroinnin kantaesitys oli viime syksynä Forssan Mykkäelokuvafestivaalilla. Rautakylän vanhan paroonin säestää Kari Mäkiranta orkestereineen ja Kihlauksen Lau Nau.

Mukana on myös paikallisia tekijöitä, jotka kiinnittyvät kokeellisina elokuvantekijöinä ja taiteilijoina festivaalin pääteemaan. Mediataiteen valtionpalkinnon viime vuonna saaneen Anneli Nygrenin lyhytelokuvista on koottu retrospektiivinen näytös ja taiteilijaryhmä IC-98:n vaikuttava animaatioteos Näkymä vastarannalta (2011) saa arvoisensa esitysfoorumin isolla valkokankaalla. Myös performansseistaan tunnettu Nygren saapuu vieraaksi näytökseensä.

Tänä vuonna festarilla kokeillaan myös jotain uutta ja ennennäkemätöntä: Sika säkissä -näytöstä! Lauantain ja sunnuntain välisessä yllätysten yönäytöksessä esitetään kolme pitkää elokuvaa ja lyhäreitä, joita ei paljasteta etukäteen. Kyseisiä elokuvia ei ole tällä hetkellä mahdollista nähdä missään muualla, ja tarjolla on rouheaa kauhua, hurjaa vääntöä ja outoja kuvakulmia.

Lisätietoa ja festivaalielokuvien esittelyt löytyvät SEFin kotisivuilta www.suomalaisenelokuvanfestivaali.fi/