Historiallista draamaa hulppeissa puitteissa

Roman Polanskin filmatisointi Thomas Hardyn romaanista Tess of the d’Urbervilles (1891) on mielenkiintoinen osa ohjaajan tuotantoa. Polanski seuraa Hardyn romaanin juonta tarkasti, mutta tuo kokonaisuuteen myös oman vahvan panoksensa. Tarina muuttuu Polanskin käsissä visuaalisesti kauniiksi, mutta hiukan raskassoutuiseksi elokuvaksi.

Tess on tarina nuoresta tytöstä, jonka köyhä perhe saa tietää olevansa aatelissukua. Tess lähetetään tutustumaan uusiin sukulaisiin, jotta perhe saisi apua ahdinkoonsa. Kaunis Tess ihastuttaa monia, mutta hän joutuu myös kokemaan elämän nurjan puolen. Tyttö raiskataan ja hänestä tulee hylätty ja halveksittu eikä menneisyys tunnu jättävän Tessiä koskaan rauhaan. Hardyn tarina noudattaa "kerran uhri, aina uhri" -logiikkaa.

Lähes kolmetuntinen eepos onnistuu kahdesta syystä: Nastassja Kinski tekee Tessin hahmosta haavoittuvan, mutta oman arvonsa tuntevan tytön. Hän onnistuu rakentamaan hahmostaan uskottavan ja syvän, mikä on oikeastaan koko elokuvan elinehto Tessin ollessa koko tarinan sielu. Sekä Peter Firth (Angel Clare) että Leigh Lawson (Alec d’Urberville) Tessin rakastajina jäävät tämän varjoon.

Toinen kantava voima on upea kuvaus, josta vastaavat Ghislain Clouqet ja Geoffrey Unsworth. Jälkimmäinen kuoli kesken kuvausten ja Clouqet kutsuttiin hoitamaan työ loppuun. Henkilövaihdosta ei kuvajäljestä huomaa. Elokuva sisältää useita pitkiä laajakulmaotoksia panorointeineen, jotka muistuttavat paikoitellen Caspar David Friedrichin maalauksia. Luonnon ja ihmisen välinen suhde ei kuitenkaan ole Polanskin elokuvassa yhtä romanttinen. Elokuvan tyyli ei juuri metafysiikkaa sisällä, mutta realistisesta lähestymistavasta huolimatta kokonaisuus sisältää romantisoituja piirteitä. Kinski nostetaan usein kuvien etualalle ja kamera tutkii puolilähikuvin hänen kasvonpiirteitään niin, että elokuvan aikana jokainen kuvakulma tulee varmasti käytettyä. Kuvaustyyli onkin mielenkiintoinen yhdistelmä yleiskuvia ja yksityiskohtia. Elokuva kuvattiin Ranskassa, mitä varten Normandiaan rakennettiin mm. reproduktio Stonehengen kivipaasista. Muutenkin lavastus on rakennettu yksityiskohtaisen tarkasti, millä herkutellaan paikoin tylsistymiseen asti.

Polanskin Tess on harvinaisen hyvä klassikkoromaanin filmatisointi, mutta se kärsii hieman liian suureellisista puitteista. Kyse ei kuitenkaan ole samanlaisesta suuruudenhulluudesta kuin esimerkiksi Kenneth Branaghin (Hamlet, 1996) kohdalla, joten ahdistusta tuottavista mittasuhteista ei ole kyse. Kuvat näyttävät siedettäviltä pieneltäkin ruudulta. Panostamalla hieman enemmän henkilöhahmojen sisäisiin ulottuvuuksiin ja hieman vähemmän ulkoiseen realismiin elokuvan pituudestakin olisi voitu tinkiä. Nyt elokuvassa on aito tunnelma, joka kuitenkin väljähtää yleisen verkkaisuuden takia. Aikanaan kolme Oscar-palkintoa voittanut elokuva toimii hyvin, muttei sen enempää.

DVD / kuva: Anamorfinen Widescreen 2.35:1; ääni: 2.0 Dolby Digital; tekstitetty; extrat: näyttelijäesittelyt.

* * *
Arvostelukäytännöt

Toimituskunnan keskiarvo: 2,5 / 2 henkilöä