Nainen sisälläni
Elämäkertaelokuvat luottavat usein liikaa siihen, että keskiössä oleva kiinnostava persoona tekee elokuvastakin automaattisesti kiinnostavan. Taiteilijaelämäkerroissa tähän syyllistytään vielä tavallista useammin, sillä värikkääksi mielletty taiteilijaelämä tarjoaa hyvät mahdollisuudet tällaiseen nojailuun. Taidemaalari Einar Wegenerin matkasta Lili Elbeksi kertova The Danish Girl (2015) välttää pahimmat karikot, muttei silti yllä genren merkkitapaukseksi.
Einar Wegener (1882–1931) oli menestynyt tanskalainen taidemaalari, jota on luonnehdittu transgenderiseksi tai muunsukupuoliseksi. Wegenerin kiinnostuksen naiseksi pukeutumiseen väitetään alkaneen tämän toimittua vaimonsa, taidemaalari Gerda Wegenerin (1886–1940), mallina. Myöhemmin Einar Wegener korjasi ensimmäisten joukossa sukupuolensa tullakseen Lili Elbe nimiseksi naiseksi. 1900-luvun alkupuoliskolla toimenpide oli vielä lähes tuntematon ja siihen liittyi paljon riskejä.
Tanskalainen tyttö lepää vahvasti pääosanäyttelijöiden, Eddie Redmaynen ja Alicia Vikanderin, harteilla. Elokuva olisi voinut helposti jättäytyä pelkästään sen kuriositeetin varaan, että viime vuoden Oscar-voittaja Redmayne laittautuu siinä naiseksi – ja näyttää hyvältä. Niin ei käynyt, mutta Redmayne ja Vikander ovat silti pääasiallinen syy siihen, miksi elokuva jaksaa kiinnostaa loppuun saakka.
Ohjaaja Tom Hooperin elokuvista Tanskalainen tyttö sijoittuu menestyneimpien elokuvien välimaastoon, sillä se ei ole yhtä mielenkiintoinen kuin Kuninkaan puhe (2010), muttei myöskään ole yhtä uuvuttavan ylitunteellinen ja tyhjän suureellinen kuin Les Misérables (2012). Tanskalainen tyttö on liian tunteellinen ja paikoin jopa naiivi, mutta ilahduttavasti se ei, monien muiden elämäkertaelokuvien tavoin, lähde kaivelemaan päähenkilönsä lapsuutta. Kerronta kulkee kuitenkin valitettavan turvallisia teitä, vaikka päähenkilön sisäisestä, Einarin ja Lilin välisestä ristiriidasta olisi voinut toisenlaisella lähestymistavalla saada irti myös tuntuvaa psykologista pyöritystä.
Myös Alexandre Desplatin säveltämät musiikit kulkevat turvallisen tavanomaisina tarinan rinnalla, eivätkä siksi kykene leikkaamaan kohtauksiin särmää. Elokuvan yhdeksi tärkeimmistä anneista jää visuaalinen kauneus, sillä etenkin puvustus on todella houkuttelevaa.
Tanskalaisen tytön tarina on mielenkiintoinen tapausesimerkki sukupuolenkorjauksen varhaisista vaiheista. Se myös tuntuu enemmän sellaiselta kuin henkilökuvalta, sillä henkilöiden ja parisuhteen kuvaus on niin kilttiä ja hienovaraista, ettei elokuva vaikuta erityisen uskottavalta. Kunnon konflikteja tai tuntuvaa tuskaa siinä ei ole oikein ollenkaan.
Henkilöhahmot eivät jää suoranaisen pinnallisiksi, mutteivät myöskään piirry vaikuttaviksi hahmoiksi, ja sen vuoksi Tanskalainen tyttö on kaunis ja paikoin kiinnostava, muttei elämäkertaelokuvana erityisen onnistunut.
Toimituskunnan keskiarvo: 2,8 / 5 henkilöä
Seuraava:
Deadpool
Rajoja rikkovan supersankarielokuvan sijaan Deadpool on väkivallalla kuorrutettua tuhmien puhumista.
Edellinen: Tappajan näköinen mies
Televisiosarjaa jatkava kokopitkä elokuva hukkaa tapahtumavetoisuudessaan päähahmonsa ytimen.