Sinä, minä ja Dupree valkokangas

Hetkittäin hulvattomankin televisiosarjan Sukuvika (Arrested Development) ohjaajina kunnostautuneet Russon veljekset ovat yrittäneet saada elokuvaa aikaiseksi Sinä, minä ja Dupreen muodossa, mutta kunnollisen käsikirjoituksen puuttuessa epäonnistuvat surkeasti. Elokuva luottaa liikaa siihen, että Dupreenä häilyvän Owen Wilsonin naama jaksaa naurattaa. Mikäs siinä, mies on kieltämättä yleensä ihan hupaisa ilmestys, vaikka jokainen roolihahmo toistaa aina samaa kaavaa. Tuo yhden naamavärkin varaan luottaminen ei tässä tapauksessa kuitenkaan riitä liki kaksituntiseksi venähtäneen elokuvan ollessa hauska vain noin kaksi minuuttia.

Vastanaineet Molly (Hudson) ja Carl (Dillon) ovat onnensa kukkuloilla, kunnes Carlin lapsuudenystävä Randy Dupree joutuu epäonnen heittelemäksi ja muuttaa työttömänä ja rahattomana punkkaamaan nuoren parin kotiin. Siitä seuraa tietysti hampaidenkiristelyä, kun nuori morsio ei täysin siemauksin sopeudu tyhjäntoimittajan hengailuun kotonaan. Toisaalta taas Mollyn isä ja samalla Carlin pomo (Douglas) ei innostu tyttärensä avioliitosta ja heittää kapuloita vielä rattaisiin. Paljon on esteitä onnen tiellä ja ihmeellisiä täytehahmojakin on lisätty kuvioihin ärsyttävän kaverin Neilin ja turvamies Pacon muodossa.

Tarinassa tapahtuu kyllä kaikenlaista, mutta millään ei lopulta tunnu olevan minkäänlaista syy-seuraus -jatkumoa, vaan asiat jotenkin sattuvat irrallaan toisistaan. Sinä, minä ja Dupreen huumori on myös perinteistä ja ennalta arvattavaa, dialogi ei pure, ja jopa mukamas erikoinen ja eksentrinen Dupreen hahmo on varsin yksitoikkoinen ja ennakoitava, eikä sisällä minkäänlaista hehkua, jota tällaisen leffan pinnalla pysymiseen tarvittaisiin. Muissakaan henkilöhahmoissa ei ulkoisen kiillon ohella ole lainkaan syvyyttä, ja sinänsä ihan hyvät näyttelijätkin tuntuvat väsähtäneet kunnon käsikirjoituksen puuttuessa.

Yksi mielenkiintoinen tekijä on sekin, että muiden naishahmojen, mitä nyt aivan elokuvan loppupuolella, kasvoja ei näytetä lainkaan. Liekö sillä pidetty huolta, että Kate Hudson saa yksinään kaiken huomion. Ja hyvinhän tuo onnistui, kun avioero Chris Robinsonista on vetämässä ja uusi suhde Owen Wilsoniin kukoistaa. Sitä kemioiden syttymistä voi nyt käydä teattereissa vilkaisemassa, samalla kun Hudson keikistelee pikku-bikineissään. Ja vilahtaapa Dupreen pyöräilijäsankari Lance Armstrongkin kuvissa, vaikka vain pikaisesti. Tämä on kuitenkin niin ryvettynyt doping-huhuissa, joten eipä siitäkään cameosta kannata kovin innoissaan olla.