Trikoosankarista kostajaksi

Yksi kotimainen elokuvaprojekti on viime vuosina aiheuttanut suurta kuhinaa sosiaalisessa mediassa. Ensimmäisenä suomalaisena supersankarielokuvana esitelty Rendel on kerännyt Facebookiin lähes 80 000 tykkäystä. Vertailun vuoksi Rare Exportsilla on puolet vähemmän ja Napapiirin sankareilla alle 12 000 tykkäystä.

Rendel on kartuttanut myös kansainvälistä ihailijakuntaa. Näkemäni pressinäytöksen jälkeen espanjalainen toimittaja keräsi työryhmältä nimikirjoituksia ja sanoi olevansa varmasti ensimmäinen espanjalainen. Rendel on julkaistu myös Helena Variksen kirjoittamana tarinallisena kirjana.

Kirjaoikeudet myytiin melkein saman tien Saksaan. Hakevat siellä sille sellaista kulttikirjan statusta, eli voi olla, että on tulossa jopa kirjasarjakin.

Kirja menee Rendelin luojan ja ohjaajan Jesse Haajan mukaan hieman syvemmälle supersankarin maailmaan pureutuen enemmän Rendelinä nähtävän Rämön (Kristofer Gummerus) ja pahis Rotikan (Rami Rusinen) kasvamiseen. Kyseessä ei siis ole suoraviivainen tarina sankarista, sillä myös kolikon kääntöpuoli on otettu mukaan.

Tietyllä tavallahan tämä on Rotikan elokuva, jossa Rendel on sivuhahmo.

Harva tietää, mutta hahmona Rendel on syntynyt jo noin 20 vuotta sitten. Haaja kehitteli hahmon jo kouluaikana, ennen rippileiriä. Onko hahmo muuttunut niin pitkässä ajassa? Oliko elokuvassa nähtävästä tarinasta mitään vielä silloin olemassa?

Oli, siinä oli pikkasen tätä samaa. Sen aikaisella Rendelillä oli kuitenkin jo menetys, mutta se ei ollut isä. Hahmoa sinänsä muutettiin aika paljon, kun vuonna 2014 lähdin viemään projektia eteenpäin. Otin aika paljon omia pelkotiloja mukaan. Mitä hänen pitää menettää, että hänelle voi oikeuttaa ne asiat, mitä hän tekee? Oli aika itsestään selvää, mikä itselle on pahinta, mitä voi tapahtua. Niin juuri käy tässä elokuvassa.

Ja totta kai Rendel piti muuttaa myös visuaalisesti trikoosankarista uskottavaksi suomalaiseksi kostajaksi.

Pekka tulee mukaan

Yksi elokuvan suurimmista vastavoimista on lääkeyhtiö. Onko lääkeyhtiön tarinalinjan tarkoitus olla poliittinen kannanotto?

Minulla oli se idea, että halusin ottaa jonkun ison yhtiön tähän mukaan. Idea lääkeyhtiöstä taisi tulla silloin Pekka Lehtosaarelta... Mutta minulle se ei ollut mikään must-juttu. Halusimme pikkaisen ottaa kantaa poliittisesti, ihan vähän napsauttaa, mutta ei haluttu kantaaottavaa elokuvaa.

Pekka Lehtosaaren panosta Rendeliin ei sovi vähätellä. Haaja huomauttaa, että Lehtosaari toi elokuvaan käsittämättömän paljon. Elokuva olisi hyvin erilainen ilman häntä.

Jos lähdetään ensin siitä, että minun tarinani oli ihan oikeasti tämmöinen putkitarina, miehelle tapahtuu jotain, se saa puvun ja se lähtee kostoretkelle. Sitten Miika J. Norvanto, Timo Puustinen ja minä laajensimme tarinaa, loimme maailmaa siihen. Lopulta Pekka tuli ja veti ne palaset kohdilleen ja lähti rakentamaan sitä. Että hei, tänne voidaankin tulla tätä kautta ja mennä näin ja käännetääs näitä näin... Pekka antoi siihen elokuvaan sen. En olisi ikinä pystynyt kuvittelemaan omassa päässäni sitä näin pitkälle.

Haaja muistuttaa, että Lehtosaarella jos kenellä on draaman tajua. Onhan hän käsikirjoittanut Suomen menestyneimpiä elokuvia ja ollut vastuussa animaatioiden millin tarkoista dubbauksista. Haastattelusta saakin kuvan, että Lehtosaari on toiminut eräänlaisena mentorina tai kummisetänä Haajalle ja Rendelin koko produktiolle. Vielä leikkauspöydälläkin Lehtosaari tivasi tarkkoja perusteluja Haajan ratkaisuille.

Kyllä toimittiin tosi tiiviisti tuotannonkin aikana, kun minulla oli kuitenkin esikoisohjaus ja välillä sormi suussa. Kyllä siinä otimme Pekan kanssa puhelinpalavereja, että voinko nyt tehdä tässä näin, kun mielestäni tämä nyt tuntuisi tässä paremmalta tehdä näin. Pekka osasi heti kertoa, että jos teet tässä näin, niin muista sitten, että tuolla tapahtuu eritavalla. Tämä oli minulle ehkä se haastavin osuus, tajuta, että jos muutan tässä jotakin, niin sitten koko ketju muuttuu loppua kohden jollain tavalla.

Kannattiko?

Haaja myöntää, ettei Rendel ollut mitään ruusuilla tanssimista. Tie oli kivinen ja täynnä riskejä. Riskejä, jotka vaaransivat paljon. Hän myöntää, ettei aio tällä tavalla enää tehdä elokuvia.

Kyllä tässä elokuvassa ihan kirjaimellisesti yksi ihmiselämä on. Siinä on kiinni kaikki. Isot riskit joita rahoitettiin ja tuettiin riskeillä, joiden päälle otettiin lisää riskejä. En usko, että kukaan tähän projektiin osallistuneista pystyisi enempään, henkilökohtaisestikin pistin oman elämäni niin pantiksi tähän että...

Kannattiko?

Kyllä se nyt näyttää siltä, että kannatti. En kadu. Tuote on valmiina ja tiedämme, että sille on levikkiä tulossa ja että siitä ollaan kiinnostuneita. Pahinta oli silloin, kun jossain vaiheessa elettiin sen pelon kanssa, että oli vaarana, ettei tämä koskaan valmistu, minkä takia kaikki olisi ollut turhaa ja meillä ei olisi ollut tuotetta mihin ollaan sijoitettu. Sitten oltaisiin oltu kusessa.

Entä, onko elokuvalle luvassa jatkoa? Haluaisiko Haaja jatkaa hahmon tarinaa?

En ainakaan halua, että tämä jää yhteen. Kyllä minä vähintään näen, että Rendel on suunniteltu trilogiaksi. Siinä on se mahdollisuus, mutta se vaatii, että ihmiset löytävät tämän ja se vaatii paljon rahaa sekä sellaisia tahoja, jotka haluavat lähteä tukemaan sitä. Kyllä meillä aika selvät sävelet itse asiassa on, että jos siihen mennään, niin tiedetään mitä tehdään. Lopussa on pieni oljennuora, josta voidaan lähteä ihan mihin suuntaan vain.

Lue myös